Inkeriläisten paluumuutto – suomalaisuutta, kielitaitoa ja kielitutkintoa

Abstract

This is a doctoral research on Ingrians migration to Finland, especially on impact of a tailor-made language exam. Ingrians’ language exam was designed to test if the residence permit applicant is at A2 level in Finnish. The exam was launched in 2003. The aim of this study is to analyze the goals and impact of the language exam on teaching and studying Finnish before migrating to Finland. Furthermore this study aims at analyzing how Ingrians’ migration is assessed in media. The study consists of four articles and an introduction part. The data consists of media texts, mainly news and press releases in 1998–2003 and 2015–2017 (periods of start and final of the exam), parliament protocols, interviews with teachers and specialists and questionnaires students answered. The language exam is analyzed on the basis of what interest groups discuss about it. Sub-studies focus on different data, and also the analysis of the data changes during the study. Three sub-studies use discourse analysis, one content analysis. The quality of language exam is studied with quality framework (Bachman and Palmer 1996) with six features. One key finding of the study are different perspectives in the discussion preceding the launch of the language exam. Language exam was introduced as a tool for testing so called moral citizenship, willingness and motivation to learn Finnish language and ambition to cope in Finnish language. The data shows that Ingrian language learners have a positive attitude towards the language exam. They consider the language exam as a reliable way to test language skills, and preparing for the exam motivated them to study language intensively. They also presume they will continue it after passing the exam. They felt stress when the exam date was approaching, but the atmosphere in the classroom was good, not stressful. Hence washback of the language exam was mainly positive. In media texts during the final stages of the language exam in 2015–2017 Ingrians living in Finland are represented happy with their living conditions. Integration has been successful, language skills and identity help with integration to Finland. Researchers talking in media represent Ingrians’ integration in a more critical light: some Ingrians are living between two cultures, Finnish and Russian, their employment situation has not improved during their stay in Finland and language skills have improved just sparsely, which disturbs integration. The most important impact of the study was to examine Ingrians language exam in the period of time when it was used and people representing different interest groups were involved with it. Ingrians language exam is an example of a successful pedagogical innovation which was able to impact mostly positively people who have participated remigration process to Finland. Keywords: Ingrians, Finnish language exam, quality criteria, language exam impact

Maahanmuuttoa ja maassa oleskelua varten vaaditaan yhä useammin kielitaidon sekä kohdemaan yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen osoittamista (ALTE 2016, Saville 2013, Van Avermaet & Pulinx 2013: 380–381). Suomessa suomen tai ruotsin kielen taitoa edellytetään kansalaisuutta hakiessa, mutta inkeriläisten paluumuuttajien kohdalla kielitaitoa on vaadittu jo oleskeluluvan hakuvaiheessa. Tätä varten heille kehitettiin kielitutkinto vuonna 2003. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttoa heille räätälöidyn kielitutkinnon kautta. Tavoitteena on analysoida kielitutkinnolle asetettuja tavoitteita, tutkinnon vaikutuksia opetukseen paluumuuttovalmennuksessa ja suomen kielen opiskeluun valmennuksessa sekä paluumuuttoprosessin arviointia mediassa. Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta ja johdanto-osuudesta. Tutkimusaineisto koostuu media-aineistosta kielitutkinnon luomis- ja päättymisvaiheista vuosilta 1998–2003 ja 2015–2017, eduskunnan asiakirjoista, asiantuntijoiden ja opettajien haastatteluista sekä kyselyaineistosta. Kielitutkintoa tarkastellaan sen perusteella, mitä tutkinnon sidosryhmien edustajat siitä puhuvat. Kolmessa osatutkimuksessa menetelmänä on diskurssianalyysi ja yhdessä sisällönanalyysi. Kielitutkinnon laadun tarkastelussa käytän Bachmanin ja Palmerin (1996) laatuviitekehystä, joka koostuu kuudesta piirteestä. Tutkimuksen tuloksena on eri näkökulmien hahmottaminen kielitutkinnon syntyä edeltävästä keskustelusta. Kielitutkinto esitettiin tapana testata niin sanottua moraalista kansalaisuutta (Van Avermaet & Pulinx, 2014: 377). Aineisto osoittaa, että kielenoppijat suhtautuivat kielitutkintoon myönteisesti. Kielitutkintoajankohdan lähestyminen koettiin kyllä stressaavana, mutta stressaavuus ei ollut siirtynyt opetukseen. Tutkinnon vaikutukset opetukseen ja oppimiseen (washback) olivat pääosin myönteistä. Paluumuuton päättövaiheen mediateksteissä vuosina 2015–2017 Suomessa asuvat inkeriläiset representoidaan elinoloihinsa tyytyväisinä. Mediassa esiintyvien tutkijoiden puheessa luodaan myös kriittisempiä representaatioita inkeriläisistä. Bachmanin laatukriteereistä korostui tutkinnon validiteetti: opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus tutkinnon sisällöstä ja rakenteesta oli hyvä, mikä paransi mahdollisuuksia valmistautua tutkintoon. Tutkinnon digitalisointi jo vuonna 2005 vaikutti joihinkin laatukriteereihin. Tutkimuksen kaikkein tärkein merkitys on siinä, että se tarkastelee inkeriläisten kielitutkintoa silloin, kun sitä vielä käytettiin ja sen toimijat olivat sen järjestämisessä aktiivisesti mukana. Inkeriläisten kielitutkinto on esimerkki onnistuneesta pedagogisesta innovaatiosta, jolla on pystytty vaikuttamaan pääosin myönteisellä tavalla niihin, jotka ovat olleet osallisina paluumuuttoprosessissa. Avainsanat: inkeriläiset, suomen kielen tutkinto, laatukriteerit, kielitutkinnon vaikutukset