This is a doctoral research on Ingrians migration to Finland, especially on impact of a
tailor-made language exam. Ingrians’ language exam was designed to test if the
residence permit applicant is at A2 level in Finnish. The exam was launched in 2003. The
aim of this study is to analyze the goals and impact of the language exam on teaching
and studying Finnish before migrating to Finland. Furthermore this study aims at
analyzing how Ingrians’ migration is assessed in media. The study consists of four
articles and an introduction part.
The data consists of media texts, mainly news and press releases in 1998–2003 and
2015–2017 (periods of start and final of the exam), parliament protocols, interviews with
teachers and specialists and questionnaires students answered. The language exam is
analyzed on the basis of what interest groups discuss about it. Sub-studies focus on different
data, and also the analysis of the data changes during the study. Three sub-studies
use discourse analysis,
one content analysis. The quality of language exam is studied
with quality framework (Bachman and Palmer 1996) with six features.
One key finding of the study are different perspectives in the discussion preceding
the launch of the language exam. Language exam was introduced as a tool for testing so
called moral citizenship, willingness and motivation to learn Finnish language and ambition
to cope in Finnish language. The data shows that Ingrian language learners have
a positive attitude towards the language exam. They consider the language exam as a
reliable way to test language skills, and preparing for the exam motivated them to study
language intensively. They also presume they will continue it after passing the exam.
They felt stress when the exam date was approaching, but the atmosphere in the classroom
was good, not stressful. Hence washback of the language exam was mainly positive.
In media texts during the final stages of the language exam in 2015–2017 Ingrians
living in Finland are represented happy with their living conditions. Integration has
been successful, language skills and identity help with integration to Finland. Researchers
talking in media represent Ingrians’ integration in a more critical light: some Ingrians
are living between two cultures, Finnish and Russian, their employment situation has
not improved during their stay in Finland and language skills have improved just
sparsely, which disturbs integration.
The most important impact of the study was to examine Ingrians language exam
in the period of time when it was used and people representing different interest groups
were involved with it. Ingrians language exam is an example of a successful pedagogical
innovation which was able to impact mostly positively people who have participated
remigration process to Finland.
Keywords: Ingrians, Finnish language exam, quality criteria, language exam impact
...
Maahanmuuttoa ja maassa oleskelua varten vaaditaan yhä useammin kielitaidon sekä
kohdemaan yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen osoittamista (ALTE 2016, Saville
2013, Van Avermaet & Pulinx 2013: 380–381). Suomessa suomen tai ruotsin kielen taitoa
edellytetään kansalaisuutta hakiessa, mutta inkeriläisten paluumuuttajien kohdalla kielitaitoa
on vaadittu jo oleskeluluvan hakuvaiheessa. Tätä varten heille kehitettiin kielitutkinto
vuonna 2003. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttoa
heille räätälöidyn kielitutkinnon kautta. Tavoitteena on analysoida kielitutkinnolle asetettuja
tavoitteita, tutkinnon vaikutuksia opetukseen paluumuuttovalmennuksessa ja
suomen kielen opiskeluun valmennuksessa sekä paluumuuttoprosessin arviointia mediassa.
Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta ja johdanto-osuudesta.
Tutkimusaineisto koostuu media-aineistosta kielitutkinnon luomis- ja päättymisvaiheista
vuosilta 1998–2003 ja 2015–2017, eduskunnan asiakirjoista, asiantuntijoiden ja
o
pettajien haastatteluista sekä kyselyaineistosta. Kielitutkintoa tarkastellaan sen perusteella,
mitä tutkinnon sidosryhmien edustajat siitä puhuvat. Kolmessa osatutkimuksessa
menetelmänä on diskurssianalyysi ja yhdessä sisällönanalyysi. Kielitutkinnon laadun
tarkastelussa käytän Bachmanin ja Palmerin (1996) laatuviitekehystä, joka koostuu kuudesta
piirteestä.
Tutkimuksen tuloksena on eri näkökulmien hahmottaminen kielitutkinnon syntyä
edeltävästä keskustelusta. Kielitutkinto esitettiin tapana testata niin sanottua moraalista
kansalaisuutta (Van Avermaet & Pulinx, 2014: 377). Aineisto osoittaa, että kielenoppijat
suhtautuivat kielitutkintoon myönteisesti. Kielitutkintoajankohdan lähestyminen koettiin
kyllä stressaavana, mutta stressaavuus ei ollut siirtynyt opetukseen. Tutkinnon vaikutukset
opetukseen ja oppimiseen (washback) olivat pääosin myönteistä. Paluumuuton
päättövaiheen mediateksteissä vuosina 2015–2017 Suomessa asuvat inkeriläiset representoidaan
elinoloihinsa tyytyväisinä. Mediassa esiintyvien tutkijoiden puheessa luodaan
myös kriittisempiä representaatioita inkeriläisistä. Bachmanin laatukriteereistä korostui
tutkinnon validiteetti: opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus tutkinnon sisällöstä
ja rakenteesta oli hyvä, mikä paransi mahdollisuuksia valmistautua tutkintoon. Tutkinnon
digitalisointi jo vuonna 2005 vaikutti joihinkin laatukriteereihin.
Tutkimuksen kaikkein tärkein merkitys on siinä, että se tarkastelee inkeriläisten
kielitutkintoa silloin, kun sitä vielä käytettiin ja sen toimijat olivat sen järjestämisessä
aktiivisesti mukana. Inkeriläisten kielitutkinto on esimerkki onnistuneesta pedagogisesta
innovaatiosta, jolla on pystytty vaikuttamaan pääosin myönteisellä tavalla niihin,
jotka ovat olleet osallisina paluumuuttoprosessissa.
Avainsanat: inkeriläiset, suomen kielen tutkinto, laatukriteerit, kielitutkinnon vaikutukset
...
