Inkeriläisten paluumuutto – suomalaisuutta, kielitaitoa ja kielitutkintoa
This is a doctoral research on Ingrians migration to Finland, especially on impact of a
tailor-made language exam. Ingrians’ language exam was designed to test if the
residence permit applicant is at A2 level in Finnish. The exam was launched in 2003. The
aim of this study is to analyze the goals and impact of the language exam on teaching
and studying Finnish before migrating to Finland. Furthermore this study aims at
analyzing how Ingrians’ migration is assessed in media. The study consists of four
articles and an introduction part.
The data consists of media texts, mainly news and press releases in 1998–2003 and
2015–2017 (periods of start and final of the exam), parliament protocols, interviews with
teachers and specialists and questionnaires students answered. The language exam is
analyzed on the basis of what interest groups discuss about it. Sub-studies focus on different
data, and also the analysis of the data changes during the study. Three sub-studies
use discourse analysis, one content analysis. The quality of language exam is studied
with quality framework (Bachman and Palmer 1996) with six features.
One key finding of the study are different perspectives in the discussion preceding
the launch of the language exam. Language exam was introduced as a tool for testing so
called moral citizenship, willingness and motivation to learn Finnish language and ambition
to cope in Finnish language. The data shows that Ingrian language learners have
a positive attitude towards the language exam. They consider the language exam as a
reliable way to test language skills, and preparing for the exam motivated them to study
language intensively. They also presume they will continue it after passing the exam.
They felt stress when the exam date was approaching, but the atmosphere in the classroom
was good, not stressful. Hence washback of the language exam was mainly positive.
In media texts during the final stages of the language exam in 2015–2017 Ingrians
living in Finland are represented happy with their living conditions. Integration has
been successful, language skills and identity help with integration to Finland. Researchers
talking in media represent Ingrians’ integration in a more critical light: some Ingrians
are living between two cultures, Finnish and Russian, their employment situation has
not improved during their stay in Finland and language skills have improved just
sparsely, which disturbs integration.
The most important impact of the study was to examine Ingrians language exam
in the period of time when it was used and people representing different interest groups
were involved with it. Ingrians language exam is an example of a successful pedagogical
innovation which was able to impact mostly positively people who have participated
remigration process to Finland.
Keywords: Ingrians, Finnish language exam, quality criteria, language exam impact
...
Publisher
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-7872-3ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Contains publications
- Artikkeli I: Martikainen, M. (2016). Inkeriläisten paluumuuttajien kielitutkinnon synty keskustelussa. In A. Huhta, & R. Hildén (Eds.), Kielitaidon arviointitutkimus 2000-luvun Suomessa (pp. 44-67). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys. journal.fi/afinla/article/view/60846
- Artikkeli II: Martikainen, M. (2017). Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan. Puhe ja kieli, 37 (3), 165-179. DOI: 10.23997/pk.66783
- Artikkeli III: Martikainen, M. (2017). Kielitutkinto porttina Suomeen ja astinkivenä suomen kieleen. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, 27, 182-211. DOI: 10.5128/LV27.06
- Artikkeli IV: Martikainen, M. (2018). Inkeriläiset ja heidän suomen taitonsa mediassa. In L. Lehti, P. Peltonen, S. Routarinne, V. Vaakanainen, & V. Virsu (Eds.), Uusia lukutaitoja rakentamassa - Building new literacies (pp. 97-114). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. DOI: 10.30661/afinlavk.69147
Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [852]
- Väitöskirjat [3574]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Yksilön ja yhteisön kielitaitoa : maahanmuuttajaopiskelijoiden kertomuksia kommunikointihalukkuudestaan ja käsityksistään suomesta opiskelukielenä ammatillisessa koulutuksessa
Kulju, Jonna (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 2016)The present study focuses on three immigrants' narratives about Finnish at vocational education. The aim is to investigate how immigrants narrate about willingness to communicate and learner beliefs and how they portray ... -
Tradenomit tarvitsevat monipuolista kielitaitoa – ruotsin ja saksan opiskelua ammattikorkeakoulussa
Seppälä, Päivi; Stenbacka, Tuula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2018)Teimme noin 70:lle Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK) vuonna 2012 ja sen jälkeen valmistuneelle tradenomille keväällä 2017 pienimuotoisen selvityksen, jossa kysyimme heidän näkemyksiään liiketalouden yksikön ruotsin ... -
Miten korkeakouluopiskelijoiden kirjallista kielitaitoa voi testata verkossa?
Peltomäki, Anna-Maria; Vänskä, Hanna (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2021)Verkossa ilman valvontaa tapahtuva kirjallisen kielitaidon testaus on korkeakouluopinnoissa vielä melko uutta. Se herättää paljon kiinnostusta ja ihmetystäkin: Miten opettaja voi varmistua opiskelijan osaamisesta ja ... -
Venäjää farmaseuteille : erityisalan kielitaitoa alkeista
Mäkäläinen, Heidi (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2019)Yliopistojen kielikeskuksissa ns. harvinaisia kieliä opiskellaan tyypillisesti heterogeenisissä, eri tiedekunnan opiskelijoista koostuvissa ryhmissä. Opiskelijan alan huomioiminen opetuksessa voi erityisesti alemmilla ... -
Nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja haluavat osata kieliä laajentaakseen maailmankuvaansa
Veivo, Outi; Mäntylä, Katja; Inha, Karoliina; Toomar, Jaana (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2023)Englantia lukuun ottamatta vieraiden kielten oppilasmäärät ovat viime vuosina laskeneet ja koulussa opiskeltujen kielten kirjo on kaventunut. Tätä ilmiötä selitetään monesti sillä, että nuoret eivät valitse koulussa kieliä. ...