Liikunnan arvosanan yhteys 4.–6.-luokkalaisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja sen aikomukseen
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten 4.–6.-luokkalaisten poikien ja tyttöjen arvosanat ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja sen aikomukseen. Selvitin myös sukupuolieroja fyysisessä aktiivisuudessa ja sen aikomuksessa sekä taitotavoitteiden ja työskentelytavoitteiden arvosanoissa. Tutkimus tuo esiin, miten työskentelytavoitteet, taitotavoitteet ja fyysisen aktiivisuuden aikomus selittävät poikien ja tyttöjen fyysistä aktiivisuutta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valmista aineistoa, joka kerättiin Jyväskylän normaalikoulun oppilailta vuonna 2011 Liikuntatunnit aktiiviseksi CDG-hankkeen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui 186 oppilasta, poikia oli 109 ja tyttöjä 77. Sukupuolieroja tutkittiin riippumattomien otosten t-testillä. Pearsonin korrelaatiolla selvitettiin työskentelytavoitteiden ja taitotavoitteiden arvosanojen yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen ja sen aikomukseen. Fyysisen aktiivisuuden selittymistä tutkittiin regressioanalyysillä.
Poikien fyysinen aktiivisuus oli tyttöjä suurempaa. Pojat saivat parempia arvosanoja sekä työskentely- että taitotavoitteissa. Poikien korkeat arvosanat taitotavoitteissa ja työskentelytavoitteissa olivat yhteydessä korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen. Tyttöjen taitotavoitteiden arvosana selitti tilastollisesti merkitsevästi fyysistä aktiivisuutta 5 %, pojilla arvosanat ja fyysisen aktiivisuuden aikomus selittivät tilastollisesti merkitsevästi fyysistä aktiivisuutta 18 %.
Tyttöjen ja poikien arvosanat sekä fyysinen aktiivisuus ovat aiempien tutkimusten kanssa samassa linjassa. Merkille pantavaa oli, että pojat saivat korkeampia arvosanoja työskentelytaitojen arvosanoissa. Jatkossa on syytä tutkia lisää koululiikunnan arviointia ja miten lasten fyysistä aktiivisuutta voitaisiin lisätä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tunnin miellyttävyyden, koetun fyysisen kuormittavuuden, liikunnan arvosanan ja tunnin opetusvaiheiden yhteys 8-luokkalaisten sykkeisiin liikuntatunneilla
Knuuttila, Miska (2016)TIIVISTELMÄ Miska Knuuttila (2016). Tunnin miellyttävyyden, koetun fyysisen kuormittavuuden, liikunnan arvosanan ja tunnin opetusvaiheiden yhteys 8-luokkalaisten sykkeisiin liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos, ... -
Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin
Sääkslahti, Arja (Jyväskylän yliopisto, 2005)Sääkslahti selvitti väitöskirjatutkimuksessaan runsaaseen ulkoliikuntaan kannustavan liikuntaohjelman vaikutuksia 3-7-vuotiaiden lasten liikunnan määrään ja perustaitoihin. Lisäksi hän tarkasteli liikunnan määrän ja laadun ... -
Vanhempien fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja sosioekonomisten tekijöiden yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Grönqvist, Annina (2022)Vanhemmat toimivat merkittävänä esimerkkinä lasten terveellisten ja aktiivisten elämäntapojen syntymisessä. Koska lasten ylipaino on yleistynyt maailmanlaajuisesti ja vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella on runsaasti ... -
Oppilaan fyysisen aktiivisuuden ja koululiikunnan arvosanan yhteys liikuntatuntien aikaiseen koettuun motivaatioilmastoon
Oja-Nisula, Noora; Äkkinen, Petra (2023)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko fyysisellä aktiivisuudella ja koululiikunnan arvosanoilla yhteyttä koettuun motivaatioilmastoon liikuntatunneilla ja selittävätkö nämä muuttujat tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston ... -
Itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden yhteys liikemittarilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Johansson, Riitta (2021)Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistävät sekä ylläpitävät vaikutukset ovat kiistattomia ja vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia. Vaikka fyysisen aktiivisuuden tuomat terveyshyödyt tunnetaan, samaan aikaan ...