Show simple item record

dc.contributor.advisorVilkuna, Kustaa
dc.contributor.advisorKaronen, Petri
dc.contributor.authorKukkonen, Inka
dc.date.accessioned2019-09-06T06:58:44Z
dc.date.available2019-09-06T06:58:44Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65439
dc.description.abstractPro gradussani tarkastelen, kuinka karjalaisiin on suhtauduttu suomalaisessa sotienjälkeisessä koulujärjestelmässä ja millaisia olivat siirtoväen omat koulukokemukset. Suhtautumistapoja ja niiden muutoksia seurataan vuodesta 1944 vuoteen 1994, viidenkymmenen vuoden ajalta. Lähteinäni käytän kolmea keskenään erilaista aineistokokonaisuutta: historian ja äidinkielen oppikirjoja, karja-laisevakkojen muistelukertomuksia sekä opettajien omaelämäkertoja. Keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat aineistojen lähiluku ja niiden tarkasteleminen lähdekriittisesti sekä eri aineistokokonaisuuksien vertaileminen toisiinsa. Tutkielma on yhdistelmä muistitieto-, mentaliteetti- ja kokemuksen historiaa. Monipuolisten aineistojen ja tutkimusmenetelmien avulla pyrin havainnollistamaan, kuinka monitahoinen ilmiö karjalaisten asuttaminen ja uusille asuinpaikkakunnille sopeutuminen koulukontekstissa oikein oli. Vielä heti sotien jälkeen karjalaisia pidettiin topeliaanisiin stereotypioihin nojautuen jokseenkin pakanallisina suomalaisen kulttuurin säilyttäjinä ja toisaalta valtavana taloudellisena haasteena, kun heidät täytyi Karjalan menettämisen jälkeen asuttaa Suomen kutistuneiden rajojen sisäpuolelle. 1970-luvulla kansakouluaikana perinteiset käsitykset karjalaisista saivat väistyä, eikä siirtoväkeä enää käsitelty vain talouden näkökulmasta, vaan myös empaattisesti ja ymmärtäen. Karjalaisia koskevan tutkimustiedon lisääntyessä kouluopetuskin monipuolistui. Siirtoväkeen kuuluville lapsille koulun aloittaminen uusilla asuinpaikkakunnilla tarkoitti oman paikan etsimistä uusien koulutovereiden joukossa. Koululla ja opettajien suhtautumisella oli keskeinen rooli siinä, millaiseksi lapsen sopeutumiskokemus muotoutui. Useissa evakkotarinoissa korostuvat kokemukset ystävällisyydestä ja auttamisenhalusta, mutta osaa lapsista kiusattiin karjalaistaustan vuoksi. Jotkut lapsista kokivat myös väliaikaisuuden tunteita, mikäli asuinpaikkakuntaa tai koulua oli vaihdettava useamman kerran. Ajan kuluessa useimmat olivat osanneet päästää kipeistä tunteistaan irti ja antaneet anteeksi kiusaajille.fi
dc.format.extent91
dc.language.isofi
dc.subject.othermuistitietohistoria
dc.subject.otherkokemuksen historia
dc.titleKarjalaisiin asennoituminen suomalaisessa koulujärjestelmässä ja siirtoväen koulukokemukset 1944–1994
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201909064040
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysoperuskoulu
dc.subject.ysosiirtoväki
dc.subject.ysokarjalaiset
dc.subject.ysokansakoulu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record