Valmistuvan taloushallinnon merkonomin ammatillisen osaamisen kehittyminen. Tapausesimerkkinä tilitoimistot

Abstract

The development of the professional competence of vocational school business and administration students is studied during a process of on-the-job-learning before graduation. The empirical material of this study has been gathered through semistructured interviews with graduates from one educational institution and from accounting firm professionals in the on-the-job learning sites. The aim is to study the students' experiences and the experiences of the accounting professionals in process of developing students' competence during the on-the-job learning. In the empirical part, the level of experienced competence is compared with professional criteria, such as the knowledge-based ratings of the Erityisalojen liitto (Union of Private Sector Professionals) and the Taloushallintoliitto (Association of Finnish Accounting Firms). In addition, the results of the dissertation are compared with previous international and domestic studies. In Finland, the vocational qualifications in business and administration have not been studied in relation to financial accounting work tasks and work life expectations. In basic business economics education and also in the workplace, the concept of financial management is commonly used instead of accounting, so the empirical material also often refers to the tasks and competence of financial management. This research is a qualitative and interpretative field research. It is a methodology that, in accordance with the phenomenological-hermeneutical approach, examines the development of the professional competence of a graduate student in the on-the-job learning process. Initially it defines the professional competence of accounting and its construction as a professional competence in performing specific professional tasks in accordance with the organization's expectations of competence. In line with the hypothetical expectation gap model of Buin and Porter (2010), learning in real working life situations and the development of skills and the growth of professionalism are studied. On-the-job-learning at the accounting firm is considered in accordance with the theory of competence transfer (Koskinen & Pihlanto 2006) and the professional socialization theory (Anderson-Gough et al. 1998). Student learning and sharing habits or even operational cultures and values are studied in the accounting work context. The research showed that the development of accounting professional competence is influenced by personal factors, and that professional competence requires not only learning accounting but also professional socialization and customer service skills, analytical skills and communication skills. Keywords: accounting, competence, on-the-job learning, expectation gap, professional socialization

Liiketalouden perustutkintoa suorittavan merkonomiopiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä tutkitaan työssäoppimisprosessin aikana opintojen loppuvaiheessa. Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa on haastateltu yhden oppilaitoksen taloushallinnon merkonomiopiskelijoita ja työssäoppimispaikkojen tilitoimistoammattilaisia. Tavoitteena on tutkia opiskelijoiden omia ja tilitoimistoammattilaisten kokemuksia opiskelijoiden osaamisen eli kompetenssin kehittymisestä työssäoppimisprosessin aikana. Empiirisessä osassa tuloksia eli koettua osaamistasoa verrataan ammatillisiin kriteereihin, joita ovat mm. liiketalouden perustutkinnon taloushallinnon osaamiskriteerit ja työelämäorganisaatioiden, kuten Erityisalojen liiton ja Taloushallintoliiton, osaamisluokitukset. Lisäksi väitöskirjan tuloksia verrataan aiempiin kansainvälisiin ja kotimaisiin tutkimuksiin. Suomessa ei aiemmin ole tutkittu liiketalouden perustutkinnon tai muun alemman laskentatoimen koulutuksen sopivuutta laskentatoimen työtehtäviin ja työelämän osaamisodotuksiin. Liiketalouden perustutkinnon perusteissa käytetään taloushallinnon käsitettä laskentatoimen sijaan, joten myös empiirisessä aineistossa puhutaan taloushallinnon tehtävistä ja kompetenssista. Tämä tutkimus on metodologialtaan laadullista ja tulkitsevaa kenttätutkimusta, jossa fenomenologis-hermeneuttisen lähestymistavan mukaisesti tutkitaan valmistuvan merkonomiopiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä työssäoppimisprosessissa. Aluksi määritellään laskentatoimen ammatillinen osaaminen ja sen rakentuminen ammatilliseksi kompetenssiksi tietyn ammatillisen tehtävän suorittamiseksi organisaation osaamisodotusten mukaisesti. Buin ja Porterin (2010) hypoteettista koulutuksen odotuskuilumallia mukaillen tutkitaan todellisissa työelämän tilanteissa tapahtuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä sekä ammatillisuuden kasvua. Tilitoimistossa tapahtuvaa työssäoppimista tarkastellaan sekä kompetenssin siirtymisen teorian (Koskinen & Pihlanto 2006) että opiskelijan ammatillisen sosiaalistumisen teorian (Anderson-Gough et al. 1998) mukaisesti. Opiskelijan oppimista ja tapojen tai jopa toimintakulttuurin tai arvojen jakamista ja omaksumista tutkitaan tilitoimistokohtaisesti. Tutkimus osoitti, että laskentatoimen ammatillisen osaamisen kehittymiseen vaikuttavat persoonalliset tekijät, tilitoimistoissa tapahtuva oppiminen, ammatillinen sosiaalistuminen ja asiakaspalvelutaitojen oppiminen, joka edellyttää erityisesti laskentatoimen raporttien luku- ja analysointitaitoa sekä viestinnällisiä taitoja. Avainsanat: laskentatoimi, kompetenssi, työssäoppiminen, odotuskuilu, ammatillinen sosiaalistuminen