Show simple item record

dc.contributor.advisorKokko, Katja
dc.contributor.authorVitikka-Koponen, Pirja
dc.date.accessioned2019-09-02T05:20:08Z
dc.date.available2019-09-02T05:20:08Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65381
dc.description.abstractSosioekonomisen aseman on osoitettu olevan yhteydessä henkilön terveyttä ylläpitäviin ja edistäviin voimavaroihin kuin myös tiedetään musiikin ja laulamisen olevan positiivisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa psyykkistä hyvinvointia tarkastellaan positiivisten osa-alueiden, kuten psykologisen, sosiaalisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin, kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosioekonomisen aseman, musiikkiharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailta tutkittavilta kerättyä aineistoa. Tuolloin tutkimukseen osallistui 127 naista ja 144 miestä, ja tutkimukseen osallistuneet edustivat hyvin suomalaista ikäkohorttiaan. Sosioekonomista asemaa arvioitiin koulutusasteen, ammattiaseman ja itseilmoitettujen tulojen avulla. Musiikkiharrastusta mitattiin vapaa-ajanvietto- ja harrastuskyselyssä, jonka listauksessa kaksi vaihtoehtoa kartoitti musiikkiharrastusta: musiikin soittaminen ja laulaminen kuorossa tai yhtyeessä. Hyvinvointia mitattiin psykologisen hyvinvoinnin osalta Ryffin (1989) Scales of Psychological Well-Being -mittarilla, sosiaalista hyvinvointia Keyesin (1998) Social Well-Being -mittarilla. Positiivisia sekä negatiivisia tunteita mitattiin Internationally Reliable Short Form of the Positive and Negative Affect Schedule -mittarilla (Thompson 2007). Emotionaalista hyvinvointia arvioitiin myös Dienerin ym. (1985) Satisfaction With Life Scale -mittarilla. Tilastollisina menetelminä käytettiin χ2 -testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja varianssianalyysiä. Sosioekonomisen aseman osa-alueista ammattiasema, koulutustaso tai kuukausitulot eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä musiikin harrastamiseen (kaikki p-arvot > .25). Musiikkiharrastus oli yhteydessä vähäisempään negatiivisten tunteiden kokemiseen (p < 0.01). Muita yhteyksiä musiikkiharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä ei havaittu. Paremmalla sosioekonomisella asemalla oli yhteys parempaan psyykkiseen hyvinvointiin kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Parempi sosioekonominen asema oli yhteydessä parempaan psyykkiseen hyvinvointiin. Musiikkiharrastuksen tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella olevan yhteydessä positiivisesti useisiin psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueihin, vaikka musiikkiharrastus ei tässä tutkimuksessa liittynyt hyvinvointiin. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä, onko paremmalla sosioekonomisella asemalla vahvempi yhteys psyykkiseen hyvinvointiin kuin yksilön harrastuksiin ja vapaa-ajan valintoihin liittyvillä tekijöillä.fi
dc.description.abstractSocioeconomic status is associated with a person's health resources but also playing a musical instrument and singing are known to be positively associated with mental well-being. In this study, the mental well-being is observed through the positive dimensions of well-being, such as psychological, social and emotional well-being. The purpose of this study was to determine the associations between socioeconomic status, leisure time musical activity and mental well-being. The data were based on the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, and its latest data collection phase in 2009 when the participants were 50-years-old. At that time 127 women and 144 men participated in the study. Participants were representative of their respective Finnish age cohort group. Socioeconomic status was measured by education, occupational status and self-reported income. Leisure time musical activity was measured by questionnaire with two options: playing a musical instrument and singing in a choir or an ensemble. Psychological well-being was measured by Ryff (1989) Scales of Psychological Well-Being and social well-being was measured with Keyes' (1998) Social Well-Being scale. Positive and negative emotions were measured by the Internationally Reliable Short Form of the Positive and Negative Affect Schedule (Thompson 2007). Emotional well-being was assessed by the Dieners et al. (1985) Satisfaction With Life Scale. χ2 -test, independent samples t-test and analysis of variance were used as statistical methods. There were no association between socioeconomic status and leisure time musical activity (all p-values > .25). Leisure time musical activity was associated with less negative emotions (p < 0.01). No other correlations were observed between leisure time musical activity and psychological well-being. A higher socioeconomic status was related to a better mental well-being in all dimensions. A higher socioeconomic status was associated with better health and mental well-being. From previous research it is known that musical activity is associated with several positive affect states although that was not the result of this study. More research is needed to investigate how socioeconomic status may influences mental well-being and leisure time musical activity.en
dc.format.extent39
dc.language.isofi
dc.subject.othermusiikkiharrastus
dc.subject.otherpsyykkinen hyvinvointi
dc.titleSosioekonomisen aseman, musiikkiharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteydet
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201909023986
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysososioekonominen asema
dc.subject.ysohenkinen hyvinvointi
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysoharrastukset


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record