ЗНАЧЕНИЕ ЯЗЫКОВОЙ ПРАКТИКИ ДЛЯ УЛУЧШЕНИЯ ЯЗЫКОВЫХ НАВЫКОВ И УМЕНИЙ : На примере финских студентов-русистов

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, millainen merkitys venäjän kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluvalla kieliharjoittelulla on opiskelijoiden kielitaitoon. Tutkimuskysymyksiä on kolme: millaisia tavoitteita opiskelijoilla on kieliharjoittelulle ja miten ne toteutuvat, kuinka opiskelijat opiskelevat ja käyttävät kieltä kieliharjoittelun aikana ja mitä oppilaat ajattelivat kielitaidostaan kieliharjoittelun jälkeen.

Tutkimus on ajankohtainen, sillä venäjä on yksi maailmalla eniten puhutuista kielistä, ja Venäjä on Suomelle tärkeä naapurimaa. Suomessa venäjä on kolmanneksi puhutuin kieli, ja venäläiset muodostavat yhden suurimmista turistiryhmistä. Siksi venäjän kielitaito on maassamme tärkeää, ja sitä opetetaan viidessä yliopistossa. Osana venäjän kielen ja kulttuurin opintoja opiskelijat opiskelevat 10-15 viikkoa Tverin valtion yliopistossa Venäjällä.

Vaikka ulkomailla opiskeluun liittyvää tutkimusta on paljon, keskittyy suurin osa siitä myös muuhun kuin kielelliseen kehitykseen, kuten henkilökohtaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tämä tutkimus kuitenkin keskittyy erityisesti kielitaitoon ja sen eri osa-alueisiin, kuten ymmärtämiseen, puheen tuottamiseen ja kirjoittamiseen. Materiaali on kerätty haastatteluilla ennen kieliharjoittelua ja sen jälkeen, sekä opiskelijoiden itsearvioinnilla hyödyntäen Euroopan komission suunnitteleman EuroPassin osaa, kielipassia. Itsearviointi perustuu eurooppalaiseen viitekehykseen (CEFR).

Tutkimuksessa perehdytään kielitaidon kehittymiseen kieliharjoittelussa eri näkökulmien kautta, kuten asuinolojen, yliopistokurssien opetusmetodien ja vapaa-ajan kautta. Tutkimuksessa nousi esiin, että opiskelijat haluavat kehittää erityisesti suullista kielitaitoaan ja kirjoittamistaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi koettiin tärkeäksi tutustuminen paikallisiin, mutta se osoittautui vaikeaksi, minkä takia venäjän puhuminen vapaa-ajalla jäi vähäiseksi. Siitä huolimatta jokainen opiskelija onnistui kehittämään kielitaitoaan lähes jokaisella kielen osa-alueella. Kieliharjoittelun jälkeen kehitys tuntui kuitenkin pysähtyvän vähäisten opiskelumahdollisuuksien takia.