Sport motivation scale -mittarin validiteetti korkeakouluopiskelijoilla ja motivaatioprofiilien erot liikunta-aktiivisuudessa, liikuntapalvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä
Kaasalainen, K., & Saari, J. (2019). Sport motivation scale -mittarin validiteetti korkeakouluopiskelijoilla ja motivaatioprofiilien erot liikunta-aktiivisuudessa, liikuntapalvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä. Liikunta ja tiede, 56(2-3), 97-106. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-kaasalainen_lowres.pdf
Julkaistu sarjassa
Liikunta ja tiedePäivämäärä
2019Tekijänoikeudet
© Liikuntatieteellinen Seura 2019.
Koululaisten ja aikuisväestön liikuntamotivaatiota on arvioitu, mutta
opiskelijoiden motivaatiosta on vähemmän tutkittua tietoa. Kaikkiaan
korkeakouluopiskelijoiden liikuntamotivaation arviointiin käytettyjä
suomenkielisiä motivaatiomittareita on vähän. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli arvioida Sport Motivation Scale (SMS) mittarin validiteteettia ja motivaatioprofiilien välisiä eroja liikunta-aktiivisuudessa,
korkeakoululiikunnan palvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä.
Aineisto muodostui alle 30-vuotiaista suomalaisista korkeakouluopiskelijoista (N = 4259), jotka vastasivat vuonna 2016 Opiskelun ja
koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometrin kyselyyn. Kyselyllä
arvioitiin liikuntamotivaatiota (SMS), liikunta-aktiivisuutta (MET-min/
vk), koettua palvelujen tärkeyttä sekä liikuntapalvelujen käyttöä. Aineisto analysoitiin käyttäen konfirmatorista faktorianalyysia (KFA), klusterianalyysia sekä keskiarvotestejä ja ryhmävertailuja.
SMS-mittarin rakennevaliditeetti osoittautui KFA:n sopivuusindeksien perusteella kohtalaisen hyväksi. Suomennetun mittarin sisältövaliditeetissa oli puutteita mm. urheilukeskeisen terminologian vuoksi.
Klusterianalyysissa opiskelijoista erottui neljä profiilia. Profiileissa 1 ja 2
korostui amotivaatio, kun taas profiileissa 3 ja 4 amotivaatio oli matala.
Vain 16 prosenttia profiilien 1 ja 2 opiskelijoista liikkui suosituksiin
nähden riittävästi. Profiilin 1 opiskelijat kokivat palvelutarjonnan vähiten tärkeäksi, ja he myös käyttivät palveluja vähiten. Henkilökohtaista
ohjausta pidettiin tärkeänä profiileissa 2 ja 4. Profiilissa 3 kuntosaliharjoittelu arvioitiin tärkeämmäksi kuin profiilissa 2.
Motivaatioprofiilit erottelivat opiskelijat liikunta-aktiivisuuden sekä
palvelujen käytön ja koetun tärkeyden mukaan, mutta suomennetun
mittarin sisältövaliditeetissa havaittiin puutteita. Jatkossa opiskelijoiden
liikuntamotivaatiota tulisi tutkia tarkemmin validoiduilla suomenkielisillä mittareilla.
...
Julkaisija
Liikuntatieteellinen Seura ryISSN Hae Julkaisufoorumista
0358-7010
Alkuperäislähde
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-kaasalainen_lowres.pdfJulkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/31253575
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Liikuntatieteiden tiedekunta [3164]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Huomattavat erot liikuntataidoissa sekä fyysisessä kunnossa ja aktiivisuudessa säilyvät läpi murrosiän
Kolunsarka, Iiris (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry, 2024)Nuorten ylipaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja heikko fyysinen toimintakyky ovat huolestuttavia ilmiöitä sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Fyysinen aktiivisuus muovautuu osaksi yksilön elämäntapaa jo varhaisessa ... -
Vanhempien merkitys lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa
Koskinen, Vilma (2022)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella, millainen merkitys vanhemmilla on 6-15- vuotiaiden kouluikäisten lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa ja millä eri tavoilla he voivat vaikuttaa liikunnallisen ... -
Verkkopohjaisen intervention aikana ilmenevät muutokset painossa ja fyysisessä aktiivisuudessa : Painonhallintatalon Terveyslaihdutusvalmennuksen tuloksia
Jääskeläinen, Pihla (2022)Painonpudotuksella on mahdollista edistää hyvinvointia sekä ehkäistä ja hoitaa lihavuuteen liittyviä sairauksia. Painonpudotuksen haasteena on ollut painon palautuminen alkuperäiselle tasolle pitkällä aikavälillä. Erityisesti ... -
Ympäristö liikuttaa lasta : päiväkodin ympäristöllisten tekijöiden merkitys esiopetusikäisten lasten liikunnallisessa aktiivisuudessa
Mantsinen, Anni (2010)Mantsinen, Anni. Ympäristö liikuttaa lasta. Päiväkodin ympäristöllisten tekijöiden merkitys esiopetusikäisten lasten liikunnallisessa aktiivisuudessa.Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.