Sport motivation scale -mittarin validiteetti korkeakouluopiskelijoilla ja motivaatioprofiilien erot liikunta-aktiivisuudessa, liikuntapalvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä
Kaasalainen, K., & Saari, J. (2019). Sport motivation scale -mittarin validiteetti korkeakouluopiskelijoilla ja motivaatioprofiilien erot liikunta-aktiivisuudessa, liikuntapalvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä. Liikunta ja tiede, 56(2-3), 97-106. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-kaasalainen_lowres.pdf
Published in
Liikunta ja tiedeDate
2019Copyright
© Liikuntatieteellinen Seura 2019.
Koululaisten ja aikuisväestön liikuntamotivaatiota on arvioitu, mutta
opiskelijoiden motivaatiosta on vähemmän tutkittua tietoa. Kaikkiaan
korkeakouluopiskelijoiden liikuntamotivaation arviointiin käytettyjä
suomenkielisiä motivaatiomittareita on vähän. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli arvioida Sport Motivation Scale (SMS) mittarin validiteteettia ja motivaatioprofiilien välisiä eroja liikunta-aktiivisuudessa,
korkeakoululiikunnan palvelujen koetussa tärkeydessä ja käytössä.
Aineisto muodostui alle 30-vuotiaista suomalaisista korkeakouluopiskelijoista (N = 4259), jotka vastasivat vuonna 2016 Opiskelun ja
koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometrin kyselyyn. Kyselyllä
arvioitiin liikuntamotivaatiota (SMS), liikunta-aktiivisuutta (MET-min/
vk), koettua palvelujen tärkeyttä sekä liikuntapalvelujen käyttöä. Aineisto analysoitiin käyttäen konfirmatorista faktorianalyysia (KFA), klusterianalyysia sekä keskiarvotestejä ja ryhmävertailuja.
SMS-mittarin rakennevaliditeetti osoittautui KFA:n sopivuusindeksien perusteella kohtalaisen hyväksi. Suomennetun mittarin sisältövaliditeetissa oli puutteita mm. urheilukeskeisen terminologian vuoksi.
Klusterianalyysissa opiskelijoista erottui neljä profiilia. Profiileissa 1 ja 2
korostui amotivaatio, kun taas profiileissa 3 ja 4 amotivaatio oli matala.
Vain 16 prosenttia profiilien 1 ja 2 opiskelijoista liikkui suosituksiin
nähden riittävästi. Profiilin 1 opiskelijat kokivat palvelutarjonnan vähiten tärkeäksi, ja he myös käyttivät palveluja vähiten. Henkilökohtaista
ohjausta pidettiin tärkeänä profiileissa 2 ja 4. Profiilissa 3 kuntosaliharjoittelu arvioitiin tärkeämmäksi kuin profiilissa 2.
Motivaatioprofiilit erottelivat opiskelijat liikunta-aktiivisuuden sekä
palvelujen käytön ja koetun tärkeyden mukaan, mutta suomennetun
mittarin sisältövaliditeetissa havaittiin puutteita. Jatkossa opiskelijoiden
liikuntamotivaatiota tulisi tutkia tarkemmin validoiduilla suomenkielisillä mittareilla.
...
Publisher
Liikuntatieteellinen Seura ryISSN Search the Publication Forum
0358-7010
Original source
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-kaasalainen_lowres.pdfPublication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/31253575
Metadata
Show full item recordCollections
- Liikuntatieteiden tiedekunta [3139]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kansainvälisen fyysisen aktiivisuuden kyselyn ja FitBit Zip-aktiivisuusmittarin yhteneväisyys sepelvaltimotautikuntotujien fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa
Ravanne, Anu (2019)Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen on kehitetty useita valideja subjektiivisia ja objektiivisia menetelmiä, mutta ne sisältävät omat virhelähteensä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää subjektiivisen (IPAQ-kysely, ... -
Lasten liikuntapalvelujen laatu : tapaustutkimus Jyväskylän Naisvoimistelijat ry:ssä
Katajamäki, Heli (2002) -
Validity and reliability of the motivation for physical activity (RM4-FM) questionnaire
Uimonen, Mikko; Repo, Jussi P.; Grönroos, Kiira; Häkkinen, Arja; Walker, Simon (Korean Society of Exercise Rehabilitation, 2021)There is a lack of validated instruments measuring motivation for physical activity (RM4-FM) in the Finnish language. The study examined the translated RM4-FM instrument’s psychometric properties in a sample of healthy, ...