Kaustisen seutukunnassa on lähivuosina käynnistymässä neljä uutta luonnonvarojen hyödyntämiseen
tähtäävää suurhanketta – litiumkaivoshanke Kaustisella ja tuulivoimapuistohankkeet Halsualla, Lestijärvellä ja Toholammilla. Hankkeiden investointiarvo on koko laajuudessaan jopa 1,5 miljardia euroa ja
pysyvät työvoimavaikutukset vähintään satoja henkilötyövuosia. Tämän raportin tarkoituksena on esittää laskelmia näiden suurhankkeiden taloudellisista kokonaisvaikutuksista.
Laskelmat tukevat omalta osaltaan sitä työtä, jolla pyritään varmistamaan, että investoinnit
tuottaisivat mahdollisimman paljon lisäarvoa elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden parantumiseen seutukunnassa. Laskelmien tarkoituksena ei ole tulevan kehityksen ennustaminen. Laskelmien
avulla pyritään osoittamaan toiminnan aloja, joilla suurhankkeilla on merkittävintä potentiaalia tuottaa positiivisia vaikutuksia seudun aluetaloudessa ja joiden suhteen seudun toimijoiden tulisi proaktiivisesti ryhtyä taloudellista ka
svua mahdollistaviin kehittämistoimenpiteisiin.
Arviointi perustuu panos-tuotosanalyysiin perustuvaan laskennalliseen menetelmään, jossa
Suomen valtakunnallisen panos-tuotosrakenteen oletetaan kuvaavan myös aluetalouden rakennetta.
Laskentamallin rakentamisessa hyödynnettiin aihepiiriä koskevia aiempia tutkimuksia ja selvityksiä.
Hanke- ja toimialakohtaisia lähtötietoja arviointia varten antoivat myös Lauri Alanen YIT Suomi Oy:stä,
Tero Elo wpd Finland Oy:stä, Jarmo Finnilä Keliber Oy:stä ja Teemu Loikkanen OX2 Wind Finland Oy:stä.
Näkemykset lähtötiedoista vaihtelevat jonkin verran lähteittäin ja toimijoittain. Laskennan mahdollistamiseksi arvioinnin tekijä sovitti yhteen erilaisia arvioita ja teki kompromisseja ja yksinkertaistuksia
niiden suhteen. Täten luvussa 3 esitetyt lähtötiedot perustuvat osittain arvioinnin tekijän tekemiin yksinkertaistuksiin.
Suurhankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointi tehtiin osana Kaustisen seutukunnan yhdessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa toteuttamaa KASE Kasvuohjelma -hanketta. Kaustisen seutukunta vastasi hankkeen koordinoinnista, kasvuohjelman laadinnasta ja hankkeeseen liittyvästä osaavan työvoiman hankintakokeilusta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius vastasi
suurhankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioinnista sekä toimi hankkeen muissa osatehtävissä asiantuntijana. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat seudun kunnat ja yritykset sekä koulutus-, kehitys- ja tutkimusorganisaatiot.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Esko Ahonen Lestijärven kunnasta, Marko Aittola Kokkolan
yliopistokeskus Chydeniuksesta, Arto Alpia Kaustisen kunnasta, Jarmo Finnilä Keliber Oy:stä, Marko
Forsell Centria-ammattikorkeakoulu Oy:stä, Jukka Hillukkala Toholammin kunnasta, Veli-Matti Hotakainen Kaluste- ja saneeraustyö Hotakaisesta, Petri Jylhä Kaustisen seutukunnasta, Hannu Jyrkkä Vetelin kunnasta, Jarmo Matintalo Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä (Kpedu), Merja Mäkivirta Keski-Pohjanmaan liitosta, Jari Penttilä Halsuan kunnasta, Teppo Rekilä Keski-Pohjanmaan liitosta ja Valtteri
Toivola Kuljetus ja Maansiirto Toivola Oy:stä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Veli-Matti Hotakainen Kaluste- ja saneeraustyö Hotakaisesta ja sihteerinä Jaana Ojutkangas-Änäkkälä Kaustisen seutukunnasta.
Hankkeen rahoittivat Keski-Pohjanmaan liitto, Kaustisen seutukunnan kunnat ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius niin sanotulla AIKO-rahoituksella, kokonaiskustannusten ollessa 62 731 euroa.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista oli 17 360 euroa ja
omarahoitusosuus 868 euroa. Hankkeen toteutusajaksi määriteltiin 1.11.2018–30.4.2019. Hankkeen
projektipäällikkönä toimi Timo Pärkkä Kaustisen seutukunnasta. Kaivos- ja tuulivoimahankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioinnista vastasi Olli Rosenqvist Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. Kiitokset kaikille arvioinnin toteuttamiseen vaikuttaneille!
...
