Kestävyysliikuntasuositusten toteutuminen ikääntyneillä perustuen itseraportoituun ja syketallennuksella arvioituun fyysiseen aktiivisuuteen

Abstract

Kestävyysliikuntasuosituksen mukaan ikääntyneiden tulisi liikkua useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 150 minuuttia reippaasti tai 75 minuuttia rasittavasti. Tätä liikunnan määrää pidetään vähimmäismääränä terveyden edistämisen kannalta. Aikaisempien väestötutkimusten mukaan 8–42 prosenttia suomalaisista ikääntyneistä liikkuu suositusten mukaisesti. Tutkimukset ovat tavallisesti toteutettu kyselyihin perustuvilla menetelmillä. Objektiivisten aktiivisuutta mittaavien laitteiden, kuten syke- ja liikemittareiden käyttö fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa on yleistynyt, mutta niiden vastaavuutta kyselyihin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osuus 75- ja 80-vuotiaista ikääntyneistä liikkuu kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti sekä tutkia, eroaako arvio ikääntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta kyselyn ja syketallennuksen perusteella mitattuna.

Tutkielmassa käytetty aineisto oli alaotos Jyväskylän yliopiston AGNES-kohorttiaineistosta. Analyyseissä oli mukana yhteensä 66 75- (n=48) ja 80-vuotiasta (n=18) naista ja miestä. Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin YPAS-kyselyn (Yale Physical Activity Survey) sekä 4–7 vuorokauden syketallennuksen perusteella. Sykkeen perusteella havaittujen aktiivisuusjak-sojen (≥40 % sykereservistä) useus ja kesto luokiteltiin YPAS-kyselyn mukaisiin luokkiin. Suositusten toteutumista kyselyn ja sykkeen perusteella verrattiin käyttämällä Cramerin V -korrelaatiokerrointa sekä McNemarin testiä. Kyselyn ja sykkeen mukaisia arvioita aktiivi-suuden viikoittaisesta useudesta ja keskimääräisestä kestosta verrattiin Spearmanin korrelaatiokertoimella.

YPAS-kyselyn perusteella 58 tutkittavaa (88 %) ja syketallennuksen mukaan 56 tutkittavaa (85 %) liikkui kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti. Tutkittavia, joilla suositukset toteutuivat sekä kyselyn että sykkeen mukaan oli yhteensä 52 (79 %). Arvio suositusten toteutumisesta oli samansuuntaista kyselyn ja sykkeen perusteella sekä korrelaatiokertoimen (r=0.361; p=0.015) että McNemarin testin mukaan (p=0.754).

Kestävyysliikuntasuositukset toteutuivat noin neljällä viidestä ikääntyneestä, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin aiemmissa väestötutkimuksissa. Suositukset toteuttavien osuus oli lähes yhtä suuri kyselyn ja sykkeen perusteella, vaikka aikaisemmissa tutkimuksissa kyselyiden ja objektiivisten mittareiden arviot fyysisestä aktiivisuudesta ovat eronneet melko selvästi. Tutkimuksen perusteella näytti siltä, että rauhallinenkin kävely nostaa sykettä ikääntyneillä ja se on siksi otettava huomioon liikuntasuositusten toteutumisen arvioinnissa. Tulos saattaa viitata liikunta-aktiivisuuden lisääntymiseen ikääntyneessä väestössä, mutta pienen ja valikoituneen aineiston sekä menetelmiin liittyvien rajoitusten vuoksi tulosten yleistämiseen koko väestöön tulee kuitenkin suhtautua varoen.

The current aerobic physical activity guidelines recommend 150 minutes of moderate-intensity or 75 minutes of vigorous-intensity physical activity per week to enhance health. According to earlier national population based studies, 8 to 42 % of older people meet cur-rent aerobic physical activity guidelines. Self-reported physical activity has generally been used to investigate adherence to guidelines. Objective methods to assess physical activity, such as heart rate monitors and accelerometers have become more common but there is no consensus of their correspondence to subjective methods. Aim of this study was to investi-gate adherence to aerobic physical activity guidelines among 75- and 80-year-old people according to self-report and heart rate monitoring and to evaluate correspondence of these methods in the physical activity assessment.

Research material was a subsample from AGNES -cohort study. Participants were 75- (n=48) and 80-year old (n=18) women and men. Yale Physical Activity Survey (YPAS) was used to assess self-reported physical activity. Participants also wore heart rate monitor for 4 to 7 days. Frequency and duration of physical activity assessed by heart rate monitor (≥40 % heart rate reserve) was classified to categories of YPAS. Adherence to guidelines assessed by self-report and heart rate monitoring were compared with Cramer V-correlation and McNemar-test. Spearman correlation was used to compare both frequency and duration of physical activity assessed by self-report and heart rate monitoring.

According to YPAS, 58 participants (88 %) met the aerobic physical activity guidelines and 56 participants (85 %) met the guidelines when assessed by heart rate monitoring. 52 partic-ipants (79 %) met the guidelines by both assessment methods. Adherence to guidelines were very alike by self-report and heart rate monitoring by both correlation (r=0.361; p=0.015) and McNemar test (p=0.754).

Approximately 80 % of the participants met the current aerobic physical activity guidelines which is much greater number compared to earlier population based studies. Adherence to guidelines was very alike by both assessment methods while the difference of subjective and objective assessment methods has been considerable in the earlier research. Leisurely walk-ing also seemed to cause increase in heart rate (≥40 % of heart rate reserve) and this finding underlines the observation of walking when assessing adherence to physical activity guide-lines among older people. Results might indicate increase in physical activity among older people. However, assessment methods had several limitations and the sample was small and selected with inclusion criteria so the results cannot be generalized to aging population.