Ovi kävi, mutta kuka tuli sisään? : käsityksiä tekoälyn potentiaalista vuorovaikutuksen osana finanssiorganisaatiossa

Abstract

Tämän pro gradu-tutkielman fokuksessa on tekoälyn potentiaali vuorovaikutuksessa. Tutkimuskysymyksenä on ”miten tekoäly koetaan esimiehen ja työntekijän vuorovai-kutuksen välineenä.” Tarkoituksena on laadullisin menetelmin myös selvittää, millai-sia merkityksiä tekoäly saa vuorovaikutustilanteissa ja miten tekoälyyn vuorovaiku-tuksen välineenä suhtaudutaan. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään tekoälyä ilmiönä sekä tarkastellaan tekoälyn sekä ihmisen vuorovaikutusta. Teoreetti-sessa viitekehyksessä keskitytään myös johtamiseen, erityisesti johtajan vuorovaiku-tuksen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistona toimi 18 teema-haastattelua. Aineisto kerättiin kahden muun tutkijan avustuksella syystalven 2018-2019 aikana. Aineistoa analysoitiin teemoittelun, sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin kautta, joiden avulla haastatteluaineistosta muodostettiin kolme diskurssia: mahdollis-taja-, supernuija- sekä epäilysdiskurssi. Muodostetuista diskursseista käy ilmi tekoälyn potentiaali. Tekoäly pystyy tuottamaan lisäarvoa esimiehen ja työntekijän vuorovaiku-tukseen erityisesti palautteenantamisessa, mutta asian abstraktius sai haastateltavat myös epäluuloisiksi tekoälyä kohtaan. Tekoälyn ei nähty olevan missään vuorovaiku-tuksen osa-alueessa parempi kuin ihminen; hyvä esimies on vuorovaikutteinen ja tun-neälykäs tiimipelaaja, eikä tekoäly pysty tähän. Tekoälyn nähtiin tosin olevan tarpeel-linen silloin, kun omasta suoriutumisesta haluttiin neutraalia ja välitöntä palautetta. Tekoälyyn ei myöskään olla valitettavasti perehdytty organisaation kaikilla tasoilla. Tutkimus tuo esille sen, että ihmis-esimies on ylivertainen tekoälyyn tunneälyosaami-sellaan, mutta tekoäly voisi mahdollistaa entistä paremman osaamisen johtamisen ja palautteenantamisen organisaatiossa.