Julkishallinnon tilinpäätösreformi ja tilinpäätöstunnusluvut

Abstract

Laskentatoimen tutkimus on enimmäkseen laadullista, yksityiseen sektoriin keskittynyttä sekä hajautettua. Jos julkisen laskentatoimen tutkimusta tehdäänkin, sen tulokset jäävät usein marginaalisiksi ja keskenään ristiriitaisiksi. Tämä tutkielma kuvailee julkisen sektorin tilinpidon muutosprosessia, uutta julkisjohtamista – erityisesti oppia nimeltä NPM – sekä sen käyttöönottoa Suomessa. Tutkielmassa pyritään arvioimaan yksityisen sekä julkisen tilinpäätöksen tunnuslukuja tuottavuuden muutoksen mittauksessa julkisella sektorilla. Tutkimusta varten on koottu tilastoiduista tilinpäätöksistä eriä, joiden avulla on laskettu kannattavuutta ja tehokkuutta mittaavia tilinpäätöstunnuslukuja. Näitä on analysoitu aikasarjoina, keskittyen sisäisen muutoksen ja mahdollisten trendien etsintään. Tutkimuksessa käytetään vain visuaalista havainnointia, eikä pyritä tekemään kausaliteettioletuksia itse reformiin. Tutkimuksessa selvitetään, miten julkisen sektorin luonne ja käytänteiden monipuolisuus hankaloittavat yksityisen sektorin perinteisten tunnuslukujen käytännöllisyyttä tasapainotaloudessa. Tutkimus vahvistaa, etteivät yleiset tunnusluvut sovellu sellaisinaan julkisen tilinpäätöksen määrälliseen pitkän aikavälin tutkimukseen. Tutkielmassa esitellään tekijöitä, jotka hankaloittavat liiketalouden tunnuslukujen käyttöä julkisella sektorilla. Sovellettuina tunnusluvut kuitenkin antavat kuvaa muutoksesta ja trendeistä. Aihe on vaatinut ja tulee yhä vaatimaan laadullista tutkimusta, myös tämän tutkimuksen pohjalta. Määrällinen tutkimus on kuitenkin mahdollista, kehityskelpoista ja eritoten tarpeellista. Analysoinnin ja arvioinnin kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, jotta uusi kirjanpitotapa saadaan sopimaan uuteen ympäristöönsä.