Kauppakeskuksen käytettävyys, case Veturi

Abstract

Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää kauppakeskus Veturin käytettävyyden nykytila ja löytää mahdollisia kehityskohteita käytettävyyden parantamiseen. Kaupan toimintaympäristö ja toisaalta niin kuluttajien kuin vuokralaistenkin toiveet kauppapaikoista muuttuvat kiihtyvään tahtiin. Käytettävyyden ja liiketoiminnan jatkuva kehittäminen ovat avaintekijöitä jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa asiakkaiden huomiosta. Kauppakeskuksen käytettävyydellä tarkoitetaan mahdollisimman hiottua tila- ja palveluratkaisua, joka auttaa käyttäjäänsä saavuttamaan tavoitteensa helposti ja mutkattomasti. Käytettävyyden osatekijät tässä tutkimuksessa olivat: tunnettuus, saavutettavuus, toiminnallisuus, liikekokoonpano, viihtyisyys, navigoitavuus ja vuorovaikutus. Käytettävyyden selvittämiseen pureuduttiin tähän tarkoitukseen kehitetyn ja useassa kauppakeskuksessa testatun käytettävyysmittariston, asiakas- ja käyttäjätyytyväisyystutkimusten ja laajan dokumenttiaineiston perusteella. Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka on hengeltään kehittävä ja praktinen. Tutkimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat toimialan parhaiden käytäntöjen löytäminen ja kauppakeskuksen kehittäminen. Tutkimuksen näkökulmina ovat asiakas- ja vuokralaisnäkökulmat. Kauppakeskus Veturin käytettävyys näyttää tutkimuksen tulosten perusteella olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Käytettävyyden kehitettäviä kohteita löytyi käytettävyysmittariston perusteella enimmäkseen liikekokoonpanosta ja kauppakeskuksen toiminnallisuudesta. Liikekokoonpanon monipuolisuuden parantaminen sekä kahvila- ja ravintolaliiketoiminnan lisääminen näyttäisivät olevan tärkeimmät painopistesuunnat. Toiminnallisuutta parantaisivat kauppakeskuksen perusfasiliteetteihin liittyvät WC- tilojen viihtyvyyden lisääminen ja leikkipaikkatoimintojen parantaminen. Asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksista tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat liikevalikoiman monipuolisuus ja kauppakeskuksen viihtyisyyden parantaminen, jossa merkittävässä roolissa voisivat olla kahvila- ja ravintolapalveluiden lisääminen. Kolmantena esiin nousi kauppakeskuksen saavutettavuuden parantaminen, johon tosin vaikuttamismahdollisuudet ovat kohtuullisen rajallisia ja liittyvät enimmäkseen opastukseen. Käyttäjätyytyväisyys on kauppakeskuksen vuokralaisten mielestä erittäin hyvällä tasolla. Kehityskohteet löytyvät kauppakeskusmarkkinoinnin ja myymälöiden oman markkinoinnin yhteensovittamisesta, yritysten näkyvyydestä kauppakeskuksen sisällä sekä liikkeiden välisen yhteistyön kehittämisestä. Tutkimuksen keskiössä olevien käytettävyysmittariston ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta tutkimuskohteen käytettävyyden olevan kohtuullisen hyvällä tasolla ja esille nousseiden kehityskohteiden olevan melko hyvin toteutettavissa. Voidaan myös todeta, että käytettävyyden kehittäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tekijä, sillä kaupan ja kauppakeskusten toimintaympäristö muuttuu yhä kiihtyvään tahtiin. Jatkotutkimuksia ajatellen nousee tutkimuksen laajasta tausta-aineistosta esiin kasvava tarve kestävän liiketoiminnan edistämiseen ja ympäristöarvojen huomioimiseen kauppakeskusympäristöjä kehitettäessä.