Show simple item record

dc.contributor.advisorKanto, Laura
dc.contributor.authorVeikkolainen, Laura
dc.date.accessioned2019-06-14T08:31:17Z
dc.date.available2019-06-14T08:31:17Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64626
dc.description.abstractTarkastelen maisterintutkielmassani kaksimodaalisesti kaksikielisten coda-lasten (children of deaf adults) sekä heidän viittomakielisten vanhempiensa ja suomenkielisen aikuisen vuorovaikutustilanteita. Analysoin lasten osoitusten käyttöä ja kehitystä viittomakielisissä ja suomenkielisissä keskusteluissa lasten ollessa iässä 1;0 ja 1;6. Tutkimusta motivoi halu ymmärtää osoituksia ja niiden kehitystä vuorovaikutuksessa lasten ollessa esikielellisessä ja yksisanavaiheessa. Coda-lapsista ei ole paljon tutkimusta ja lisäksi ajattelen, että coda-lapset ovat ryhmänä hedelmällinen tutkimuskohde. Aiemman tutkimuksen mukaan he tuottavat osoituksia runsaammin kuin yksikieliset, puhuttua kieltä omaksuvat lapset, sillä osoitukset kuuluvat viittomakielen kielijärjestelmään. Tutkimukseni sisältää osoitusten määrällistä ja laadullista tarkastelua eri vuorovaikutuskonteksteissa. Tarkastelen, miten osoitukset sijoittuvat keskustelusekvensseihin aloitteiksi ja vastauksiksi ja analysoin osoitusten funktioita tarkemmin. Lasten osoitusten kehitystä tutkitaan pitkittäisasetelmalla. Tutkimusaineistona on kolmen coda-lapsen viittomakieliset ja suomenkieliset videoaineistot iässä 1;0 ja 1;6 (yhteensä 12 videota). Tähän tutkimukseen hyödynnetyn aineiston laajuus on yhteensä 2 tuntia 45 minuuttia. Annotoitavaksi ja siten tarkemman analyysin kohteeksi on valittu kustakin videosta n. 8 min 30 sekunnin pituiset jaksot. Aineistoni käsittää kustakin coda-lapsesta neljä kuvakirjojen lukemiseen ja leluleikkiin keskittyvää videota. ELANilla annotoitujen kohtien valinta perustuu lasten aktiivisuuteen. Tutkielmani laadullisessa osuudessa olen hyödyntänyt menetelmänä keskustelunanalyysia tarkastellessani osoitusten sijoittumista keskustelusekvensseihin aloitteiksi ja vastauksiksi. Osoitusten funktioiden tarkastelun lähtökohtana on mm. puheaktiteoria ja useiden eri tutkijoiden osoitusten funktioiden luokittelut. Tutkimuksen teoriatausta on lisäksi vuorovaikutuksentutkimuksessa ja lapsen kielenomaksumisen teorioissa. Tulokset osoittivat selkeitä lapsi- ja kontekstikohtaisia eroja osoitusten määrässä. Tutkimukseni coda-lapset kehittyvät eri tahtiin, ja heidän kielellinen kehitysvaiheensa on eri suomen kielessä ja viittomakielessä. Tämä lasten ero – kielijärjestelmien erojen lisäksi – näkyy eri vuorovaikutuskonteksteissa käydyissä keskusteluissa. Osoituksia esiintyi lapsilla keskimäärin enemmän viittomakielisessä kuin suomenkielisessä kontekstissa. Iässä 1;0 osoitusten määrässä oli selkeämpi ero vuorovaikutuskontekstien välillä. Keskimäärin osoitusten määrä yli kolminkertaistui lapsilla iästä 1;0 ikään 1;6. Nimeämisen sekvensseissä aloitteina tuotetut osoitukset olivat molemmissa konteksteissa suurimmaksi osaksi funktioltaan nimeämispyyntöjä lasten ollessa iässä 1;0. Iässä 1;6 lapset yrittivät nimeämistä useammin itse, jolloin nimeämispyyntöjä oli vähemmän ja osoitusten määrä luokassa nimeämisen yritys ja osoitus kasvoi. Esimerkkien perusteella vanhempi (tai kielellisesti taitavampi keskustelukumppani) odottaa iässä 1;6 lapselta jo kielellisesti enemmän kuin pienemmältä lapselta ja esim. esittää nimeämiskysymyksiä kannustaen lasta tuottamaan vastauksia. Osoitukset vastauksina kehittyivätkin lapsilla iästä 1;0 ikään 1;6 niin, että vastausosoitusten määrä molemmissa vuorovaikutuskonteksteissa kasvoi.fi
dc.format.extent84
dc.language.isofi
dc.subject.otheresikielellinen vuorovaikutus
dc.subject.otherjaettu tarkkaavaisuus
dc.subject.otherviittaaminen
dc.subject.othercodat
dc.titleCoda-lasten osoitukset viittomakielisissä ja suomenkielisissä keskusteluissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906143212
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSoveltavan kielitieteen maisteriopinnot
dc.contributor.oppiaineMaster's Degree Programme in Applied Linguistics
dc.contributor.oppiaineSuomalainen viittomakieli
dc.contributor.oppiaineFinnish Sign Language
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi314
dc.contributor.oppiainekoodi317
dc.subject.ysosuomen kieli
dc.subject.ysointentionaalisuus
dc.subject.ysoeleet
dc.subject.ysokaksikielisyys
dc.subject.ysokielellinen vuorovaikutus
dc.subject.ysoviittomakieli
dc.subject.ysovuorovaikutus
dc.subject.ysokeskustelunanalyysi
dc.subject.ysokielellinen kehitys
dc.subject.ysokielen omaksuminen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record