dc.contributor.advisor | Kanto, Laura | |
dc.contributor.author | Veikkolainen, Laura | |
dc.date.accessioned | 2019-06-14T08:31:17Z | |
dc.date.available | 2019-06-14T08:31:17Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64626 | |
dc.description.abstract | Tarkastelen maisterintutkielmassani kaksimodaalisesti kaksikielisten coda-lasten (children of deaf adults) sekä heidän viittomakielisten vanhempiensa ja suomenkielisen aikuisen vuorovaikutustilanteita. Analysoin lasten osoitusten käyttöä ja kehitystä viittomakielisissä ja suomenkielisissä keskusteluissa lasten ollessa iässä 1;0 ja 1;6. Tutkimusta motivoi halu ymmärtää osoituksia ja niiden kehitystä vuorovaikutuksessa lasten ollessa esikielellisessä ja yksisanavaiheessa. Coda-lapsista ei ole paljon tutkimusta ja lisäksi ajattelen, että coda-lapset ovat ryhmänä hedelmällinen tutkimuskohde. Aiemman tutkimuksen mukaan he tuottavat osoituksia runsaammin kuin yksikieliset, puhuttua kieltä omaksuvat lapset, sillä osoitukset kuuluvat viittomakielen kielijärjestelmään. Tutkimukseni sisältää osoitusten määrällistä ja laadullista tarkastelua eri vuorovaikutuskonteksteissa. Tarkastelen, miten osoitukset sijoittuvat keskustelusekvensseihin aloitteiksi ja vastauksiksi ja analysoin osoitusten funktioita tarkemmin. Lasten osoitusten kehitystä tutkitaan pitkittäisasetelmalla.
Tutkimusaineistona on kolmen coda-lapsen viittomakieliset ja suomenkieliset videoaineistot iässä 1;0 ja 1;6 (yhteensä 12 videota). Tähän tutkimukseen hyödynnetyn aineiston laajuus on yhteensä 2 tuntia 45 minuuttia. Annotoitavaksi ja siten tarkemman analyysin kohteeksi on valittu kustakin videosta n. 8 min 30 sekunnin pituiset jaksot. Aineistoni käsittää kustakin coda-lapsesta neljä kuvakirjojen lukemiseen ja leluleikkiin keskittyvää videota. ELANilla annotoitujen kohtien valinta perustuu lasten aktiivisuuteen. Tutkielmani laadullisessa osuudessa olen hyödyntänyt menetelmänä keskustelunanalyysia tarkastellessani osoitusten sijoittumista keskustelusekvensseihin aloitteiksi ja vastauksiksi. Osoitusten funktioiden tarkastelun lähtökohtana on mm. puheaktiteoria ja useiden eri tutkijoiden osoitusten funktioiden luokittelut. Tutkimuksen teoriatausta on lisäksi vuorovaikutuksentutkimuksessa ja lapsen kielenomaksumisen teorioissa.
Tulokset osoittivat selkeitä lapsi- ja kontekstikohtaisia eroja osoitusten määrässä. Tutkimukseni coda-lapset kehittyvät eri tahtiin, ja heidän kielellinen kehitysvaiheensa on eri suomen kielessä ja viittomakielessä. Tämä lasten ero – kielijärjestelmien erojen lisäksi – näkyy eri vuorovaikutuskonteksteissa käydyissä keskusteluissa. Osoituksia esiintyi lapsilla keskimäärin enemmän viittomakielisessä kuin suomenkielisessä kontekstissa. Iässä 1;0 osoitusten määrässä oli selkeämpi ero vuorovaikutuskontekstien välillä. Keskimäärin osoitusten määrä yli kolminkertaistui lapsilla iästä 1;0 ikään 1;6. Nimeämisen sekvensseissä aloitteina tuotetut osoitukset olivat molemmissa konteksteissa suurimmaksi osaksi funktioltaan nimeämispyyntöjä lasten ollessa iässä 1;0. Iässä 1;6 lapset yrittivät nimeämistä useammin itse, jolloin nimeämispyyntöjä oli vähemmän ja osoitusten määrä luokassa nimeämisen yritys ja osoitus kasvoi. Esimerkkien perusteella vanhempi (tai kielellisesti taitavampi keskustelukumppani) odottaa iässä 1;6 lapselta jo kielellisesti enemmän kuin pienemmältä lapselta ja esim. esittää nimeämiskysymyksiä kannustaen lasta tuottamaan vastauksia. Osoitukset vastauksina kehittyivätkin lapsilla iästä 1;0 ikään 1;6 niin, että vastausosoitusten määrä molemmissa vuorovaikutuskonteksteissa kasvoi. | fi |
dc.format.extent | 84 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | esikielellinen vuorovaikutus | |
dc.subject.other | jaettu tarkkaavaisuus | |
dc.subject.other | viittaaminen | |
dc.subject.other | codat | |
dc.title | Coda-lasten osoitukset viittomakielisissä ja suomenkielisissä keskusteluissa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201906143212 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Soveltavan kielitieteen maisteriopinnot | |
dc.contributor.oppiaine | Master's Degree Programme in Applied Linguistics | |
dc.contributor.oppiaine | Suomalainen viittomakieli | |
dc.contributor.oppiaine | Finnish Sign Language | |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 314 | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 317 | |
dc.subject.yso | suomen kieli | |
dc.subject.yso | intentionaalisuus | |
dc.subject.yso | eleet | |
dc.subject.yso | kaksikielisyys | |
dc.subject.yso | kielellinen vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | viittomakieli | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | keskustelunanalyysi | |
dc.subject.yso | kielellinen kehitys | |
dc.subject.yso | kielen omaksuminen | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |