Digitaalista diplomatiaa : diplomaattien viestintäteknologian käyttö

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia diplomaateilla on teknologiavälitteisestä viestinnästä diplomatiassa ja omassa työssään. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä merkityksiä diplomaatit antavat viestintäteknologialle työkontekstissaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla, ja tutkimusta varten haastateltiin kuutta suomalaista diplomaattia. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tämä tutkielma yhdistää kaksi tutkimusnäkökulmaa: teknologiavälitteisen viestinnän ja diplomatian. Diplomatiassa käytetään yhä enemmän teknologiaa osana työtä, mutta sen tutkimus akateemisella tasolla on jäänyt vähäiseksi. Yksilöt mieltävät viestintäteknologiaa sen erilaisten käyttömahdollisuuksien kautta. Käyttömahdollisuudet, eli affordanssit liittyvät siihen, miten ja mitä viestintäteknologiaa käytetään. Tulosten perusteella näyttää siltä, että diplomaattien viestintäteknologian käyttö voidaan jakaa neljään teemaan, jotka kuvastavat erilaisia diplomaattien viestintäteknologian käyttötasoja. Näitä ovat muuttunut informaatioympäristö, diplomatiataso, työyhteisöntaso sekä yksilötaso. Yksilötasoon lukeutuvat myös affordanssit, jotka ovat yksilön antamia merkityksiä eri kanaville. Näillä tasoilla on merkitystä diplomaattien viestintäteknologian käyttöön. Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että keskeistä viestintäteknologian omaksumisessa on konkreettisten hyötyjen saavuttaminen. Sosiaalisen median omaksunnassa keskeiseksi nousee yleisön tavoittaminen, näkyvyyden saavuttaminen sekä oman asiantuntijuuden esille tuominen. Konkreettisten asioiden saavuttaminen sosiaalisen median avulla lisäsivät sitoutumista sosiaalisen median käyttöön. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että diplomaattien kokemat affordanssit ovat vahvasti sidoksissa siihen, millaisia merkityksiä he antavat eri kanaville ja miten he hyödyntävät teknologiaa työssään.