Edistäen, maltilla vai puolustaen? : eettiset teemat ja urheilujohtajien diskurssit eettisistä teemoista Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tarkastella, mitä suomalaista huippu-urheilua koskevia eettisiä teemoja nousi esiin Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä vuonna 2018, ja miten urheilujohtajat eettisistä teemoista puhuivat. Johtajien puheenvuoroista arvioin lisäksi, voiko niiden perusteella muodostaa tulkintaa urheilujohtajista eettisinä johtajina. Urheilujohtajiksi tutkimuksessa katsoin huippu-urheiluorganisaatioissa työskentelevät tai huippu-urheilun kanssa aktiivisesti tekemisissä olevat johtajat. Aineiston analysoin teemoittelun, sisällön erittelyn ja retorisesti painottuneen diskurssianalyysin keinoin. Johtajien yhteyksiä eettisen johtajuuteen arvioin Treviñon ym. (2000) eettisen johtajuuden tarkastelumallin pohjalta. Tutkimusaineistoni koostui 112 lehtijutusta, joista 31 juttua muodostivat ydinaineistoni. Tutkimukseni osoittaa, että urheilun lieveilmiöt ovat tasaisesti esillä tutkituissa lehdissä, ja urheilujohtajat suhtautuvat niihin pääsääntöisesti vakavasti. Koko aineistostani tunnistin eettisiä teemoja kymmenen, jotka olivat 1. tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 2. seksuaalinen häirintä, 3. kielletyt aineet ja menetelmät, 4. valmennuksen inhimillisyys, 5. ilmastonmuutos ja ympäristövastuu, 6. ottelumanipulaatio ja sääntörikkomukset, 7. syrjintä ja rasismi, 8. geenimanipulaatio, 9. ihmisoikeudet sekä 10. urheilun väkivaltaisuus. Teemoista yleisimmät olivat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, seksuaalinen häirintä sekä valmennuksen inhimillisyys. Ydinaineistosta tunnistin kolme diskurssia, jotka nimesin maltillisuusdiskurssiksi, edistysdiskurssiksi sekä puolustavaksi ja ongelman etäännyttäväksi diskurssiksi. Maltillisuusdiskurssissa tulkitsin johtajien pyrkimykseksi keskustelun hillitsemisen ja edistysdiskurssissa puolestaan keskusteluun kannustamisen. Puolustavassa ja ongelman etäännyttävässä diskurssissa johtajat eivät halunneet sitoutua keskusteltavaan teemaan. Maltillisuusdiskurssin ilmentämä rauhallinen, mutta aiheen vakavasti ottava lähestymistapa oli johtajilla yleisin. Eniten lähteinä käytettiin eettisten teemojen ympärillä lajiliittojen johtajia. Urheilujohtajien ja eettisen johtajuuden välisistä yhteyksistä ei voi tämän tutkimusaineiston perusteella tehdä yleistyksiä, sillä suoraa puhetta eettisestä johtajuudesta ei aineistossa esiintynyt.

The aim of this study was to examine which Finnish high-performance sports related ethical themes arose from the newspaper Helsingin Sanomat and sports magazine Urheilulehti during year 2018 and how sports managers commented those themes in the features. Additionally, I evaluated the connections between sports managers and ethical leadership in the data. I defined sports manager as a manager who works in the high-performance sports organization or works otherwise closely to high-performance sports. I analyzed the data by using content analysis and rhetorical discourse analysis. The connections to ethical leadership I evaluated based on Treviño’s etc. (2000) definition. My research data consisted of 112 features of which 31 features created the main data. The whole research data included ten ethical themes, which were 1. equality and parity, 2. sexual harassment, 3. prohibited substances and methods, 4. the humanity of high-performance training, 5. climate change and environmental liability, 6. match fixing and forfeits, 7. discrimination and racism, 8. genetic engineering, 9. human rights and 10. violence in sports. This study shows ethical themes figured regularly in the papers and the most popular themes were equality and parity, sexual harassment and the humanity of high-performance training. On the basis of my analysis I found three discourses: moderate discourse, progress discourse and defense discourse. In the moderate discourse sports managers tried to restrain the conversation while in the progress discourse the aim was to urge for discussion. In the defense discourse sports managers did not want to commit themselves to the themes discussed. The main result of this study was that sports managers took the ethical topics seriously but calm representing moderate discourse in the most cases. Most likely it was a leader of the sports governing bodies who was asked to give his or her comments. Ethical leadership was not directly mentioned in the statements of the sports managers. Based on this research data, it is not possible to make generalization about the connections between the sports managers and ethical leadership.