Terveysterrorista vähän liikkuvien ymmärtämiseen : kohti vaikuttavampaa liikuntavalistusta

Abstract

Suomalainen liikuntahallinto on aktivoinut kansalaisia liikkumaan jo useiden vuosikymmenten ajan. Silti yhä useampi liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Riittämättömän liikunnan vahingolliset seuraukset heijastuvat yhteiskuntaan surullisina inhimillisinä kohtaloina ja valtavina terveydenhuollon kuluina. Liikunnan edistäjiltä vaaditaan nyt uusia ratkaisuja vähän liikkuvien aktivoimiseksi, sillä nykyisillä toimilla tilastoja ei ole onnistuttu liikuttamaan toivottuun suuntaan. Tulevaisuuden ratkaisuksi on povattu sitä, että liikuntaa työkseen edistävät ammattilaiset oppisivat tuntemaan kohderyhmänsä todellisuutta paremmin, jotta suunnitelluilta toimenpiteiltä voidaan edes odottaa jonkinlaista vaikuttavuutta. Ihmisten liikkumista ymmärtääkseen on ymmärrettävä liikunta osana tämän koko elämää.

Liikunnan edistämisessä on lopulta kysymys ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Koska aiempien edistämistoimenpiteiden on todettu olleen liiaksi asiantuntijalähtöisiä ja todellisuudesta irrallisia, on lisättävä tutkimusta, joka antaa äänen itse kohderyhmälle. Tässä tutkielmassa puheenvuoro annettiin erilaisista taustoista tuleville vähän liikkuville suomalaisille aikuisille. Teemahaastattelujen avulla pyrkimyksenä oli selvittää, millaisia näkemyksiä vähän liikkuvilla on liikunnasta, miten he suhtautuvat heihin kohdistuvaan liikuntavalistukseen ja millaisia näkemyksiä heillä on liikkumista rajoittavien esteiden poistamiseksi. Yhdeksän vähän liikkuvan suomalaisen aikuisen kanssa tehdyt haastattelut rakennettiin tutkimuskysymysten pohjalta syntyneiden teemojen varaan. Tuloksiin päästiin paikantamalla haastatteluaineistosta yhteisiä tekijöitä niputtaneita teemoja, joiden tulkittiin vastaavan tutkimuskysymyksiin.

Ennakko-oletuksista poiketen haastatellut vähän liikkuvat ihmiset kertoivat liikunnan olevan heille monella tapaa merkityksellistä. Yleisimpiä merkityksiä olivat hyvinvointi ja arjen toimittamiseen liittyvä välttämätön fyysinen aktiivisuus. Liikuntaan liittyvissä näkemyksissä painottui merkityksellisyyden lisäksi monenlaiset esteet sen harjoittamiselle, kuten heikoksi koettu terveys, rahatilanne ja motivaatio. Haastatellut vähän liikkuvat suhtautuivat omalle kohdalle sattuneeseen liikuntavalistukseen verrattain penseästi ja pettyneesti, mutta pitivät liikuntavalistusta silti yleisesti yhteiskunnassa kannatettavana ja tärkeänä. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että liikunnan lisääntyminen omassa elämässä olisi toivotta-vaa. Tämän koettiin mahdolliseksi, mikäli liikunnassa ja sen edistämisessä olisivat entistä enemmän läsnä yhteisöllisyys, rutiininomaisuus ja mahdollisimman positiiviset sekä monipuoliset kokemukset.

Tässä tutkielmassa haastateltujen ihmisten liikkuminen, vaikkakin vähäinen sellainen, selittyi pitkälti arjen vaatimuksilla, kuten paikkoihin siirtymisenä ja asioiden hoitamisena, jotka edellyttivät fyysistä aktiivisuutta. Tämän valossa vaikuttavinta liikunnan edistämistä olisivat toimenpiteet, jotka osuisivat jo arjessa läsnäolevien toimintojen yhteyteen, kuten liikenteeseen, elannon hankkimiseen ja koulutukseen. Näin merkittävää yhteiskunnallista haastetta ei voida enää jättää vapaaehtoisuuteen perustuvan harrastamisen kontolle. Jatkossa tehtävän tutkimuksen ja toimenpiteiden tulee keskittyä siihen, miten mahdollisimman moneen, jo suomalaisten arkeen kuuluvan toiminnon yhteyteen onnistutaan lisäämään terveydelle vält-tämätöntä, matalan kynnyksen fyysistä aktiivisuutta.

Finnish citizens have been activated to be physically active by the sport related administra-tion for decades. Yet more and more of them have a sedentary lifestyle that threatens their health. This poses harmful consequences to the people itself and also brings enormous health care costs to society. New solutions are required from the physical activity promoters as current actions have not had a desired impact. One of the future solutions may be to deep-en the understanding of the target group’s reality. Only that allows us to realistically expect desirable effects. To be able to understand one’s physical activity we must view it as a part of one’s life as a whole. Promoting physical activity is about trying to affect one’s behavior. The previous actions taken to promote physical activity have generally been too authority-centered and out of reality. Therefore, research that gives voice to the target group itself is needed in larger amounts. In this thesis sedentary adults that come from a diversity of backgrounds are inter-viewed to examine, what their views on physical activity are like, how they react to the pro-motive actions they face and what in their opinion, should be done to eliminate the barriers of physical activity. Nine semi-structured interviews were carried out. They consisted of selected themes that were drawn from the research questions. The results were achieved by pinpointing emerging themes that were interpreted to answer the research questions. Differing from the pre-assumptions, the interviewees articulated that physical activity is meaningful to them in several ways. Physical activity was most often seen meaningful be-cause of its connection to well-being and to the necessary daily errands that require physical activity. In addition to meaningfulness also barriers to PA (such as experienced poor health, economy and motivation) were brought up in interviewees’ views on physical activity. The interviewees articulated unsatisfaction towards the promotive actions they faced themselves but considered promotion important and useful generally in society. Majority of the inter-viewees wish their own life was more physically active. They found this to be likely if being physically active was more communal, routine and full of positive experiences. The quality and level of physical activity of the interviewees were mainly explained by the daily life requirements, such as moving between places and running errands. Knowing this the most effective way to increase physical activity would be to add light and accessible physical activity to the everyday functions that make up people’s days. These functions are for example traffic, education, work and other ways of making a living. Sedentary lifestyle is an enormous societal problem. If we remain to see it as a challenge that can be solved merely by activating people to freetime hobbies, it will never be solved. The future research and actions ought to focus on how health enhancing PA could be integrated into the most common daily life functions.