Opettajien ja äitien arvioiman sosioemotionaalisen oireilun yhdenmukaisuus lapsilla, joilla on oppimisen vaikeuksia
Tässä tutkimuksessa selvitettiin opettajan ja äitien arvioiden yhdenmukaisuutta lapsen sosioemotionaalisesta eli tunne-elämän ja käyttäytymisen oireilusta. Tavoitteena oli selvittää, mitä sosioemotionaalisen oireilun osa-alueita opettajat ja äidit ovat arvioineet yhdenmukaisesti ja millä osa-alueilla esiintyy eroja, sekä onko arvioiden yhdenmukaisuudessa eroja poikien ja tyttöjen välillä. Lisäksi tutkittiin, onko lapsen sukupuolella tai oppimisvaikeuden alatyypillä yhteyttä siihen, kuinka paljon opettajat ja äidit arvioivat lapsilla sosioemotionaalista oireilua. Seuraavaksi tarkasteltiin, onko lapsen sosioemotionaalisen oireilun vakavuus yhteydessä siihen, miten yhdenmukaisesti opettajat ja äidit havaitsevat oireilua. Lopuksi tutkittiin, kuinka monen lapsen kohdalla ja kuinka yhdenmukaisesti opettajien ja äitien arviot sosioemotionaalisesta oireilusta ylittävät määritetyn huolirajan, ja millaisia ovat lapset, joista kumpikin arvioitsija tekee huolirajan ylittävän arvion. Tässä tutkimuksessa käytettiin Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan ylläpitämän Lastentutkimusklinikan oppimisvaikeustutkimuksiin perustuvaa kliinistä aineistoa (n = 887). Opettajat ja äidit arvioivat lasten sosioemotionaalista oireilua käyttäen ASEBA-menetelmän TRF- ja CBCL-kyselyitä. Tutkimuksessa sosioemotionaalisen oireilun skaalat eli mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, somaattiset häiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, uhmakkuushäiriö ja käytöshäiriö muodostettiin DSM-tautiluokitusjärjestelmään pohjautuvien kriteerien mukaisesti. Tulosten mukaan opettajien ja äitien arviot olivat heikosti yhdenmukaiset lukuun ottamatta ADHD-oireiden skaalaa. Arvioiden yhdenmukaisuus ei juurikaan eronnut poikien ja tyttöjen välillä. Äidit arvioivat ahdistus- ja somaattisia oireita enemmän kuin opettajat. Lisäksi pojilla opettajat arvioivat enemmän ADHD- ja ulospäin suuntautunutta oireilua kuin äidit, kun taas tytöillä äidit arvioivat mielialaoireita ja ulospäin suuntautunutta oireilua enemmän kuin opettajat. Eniten oireilua raportoitiin olevan matematiikkavaikeusryhmässä ja ryhmässä, joka ei täyttänyt tämän tutkimuksen oppimisvaikeuskriteerejä. Oireilun vakavuudella ei havaittu olevan yhteyttä arvioiden yhdenmukaisuuteen. Opettajien arvioissa ASEBA:ssa määritetty DSM-skaalojen huoliraja ylittyi useamman lapsen kohdalla kuin äitien arvioissa, muissa paitsi somaattisten häiriöiden alaskaalassa. Niistä lapsista, joista sekä opettaja että äiti tekivät huolirajan ylittävän arvion, suurin osa oli sukupuoleltaan poikia ja kuului ryhmään, joka ei täyttänyt tämän tutkimuksen oppimisvaikeuskriteerejä. Tämä tutkimus toi uutta tietoa arvioiden yhdenmukaisuudesta erityisesti oppimisvaikeusaineistossa. Sosioemotionaaliseen oireiluun tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niillä lapsilla, joilla on matematiikan vaikeuksia. Oireilua ja mahdollista tuen tarvetta havaittiin erityisesti myös lapsilla, jotka eivät täyttäneet oppimisvaikeuskriteerejä ja jotka ovat siten tulleet Lastentutkimusklinikalle luultavasti oppimista vaikeuttavan sosioemotionaalisen oireilun takia. Tulosten perusteella sekä opettajan että vanhemman arvio oireilusta tulisi huomioida, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lapsen tilanteesta.
...
The aim of this study was to examine the parent–teacher cross-informant agreement in the evaluation of socioemotional problems of children with learning difficulties. The following questions were asked: 1 a) How well do parents and teachers agree on children’s socioemotional problems: which problem sub-scales are evaluated consistently and which differently? Does the cross-informant agreement vary between boys and girls? 1 b) Is there a connection between the child’s gender or learning difficulty sub-group and the amount of socioemotional problems reported by parents and teachers? 2 a) Is there a connection between the severity of socioemotional problems and cross-informant agreement? 2 b) How many children, according to both parents and teachers, have problems that are very concerning and in the borderline range which has been set in ASEBA? What is the gender and learning difficulty sub-group of the children in the borderline range? The sample used in this study (n = 887) was gathered in the Clinic of Learning Disabilities which was founded by Niilo Mäki Institute and the Family Counselor Centre of Jyväskylä. Parents and teachers evaluated children’s socioemotional problems using CBCL and TRF questionnaires of ASEBA. Subscales of socioemotional problems, affective disorders, anxiety disorders, somatic disorders, attention-deficit / hyperactivity disorder, oppositional defiant disorder and conduct disorder, were formed based on DSM criteria. The results showed that the parent-teacher agreement was low in every sub-scale except in ADHD. The cross-informant agreement did not vary greatly between boys and girls. Children had more anxiety and somatic problems in mothers’ than in teachers’ reports. Moreover, boys had more ADHD and externalizing problems reported by teachers compared to the mothers, and girls had more affective and externalizing problems reported by mothers compared to the teachers. According to the mothers and teachers, the group which had mathematical difficulties and the group that did not meet the criteria of learning difficulty in this study had the biggest amount of socioemotional problems. The severity of socioemotional problems did not seem to have a connection with the cross-informant agreement. Teachers reported the children to have more problems in the borderline range than mothers in every sub-scale except for somatic disorders. Most children in the borderline range were boys and belonged in the group that did not meet the criteria of learning difficulty. The current study offers new information about cross-informant agreement in a sample of children with learning difficulties. Socioemotional problems should be acknowledged especially when a child has mathematical difficulties. Furthermore, problems of the group that did not meet the criteria of learning difficulties stood out from the results. The children of this group have probably been referred to the Clinic of Learning Disabilities due to socioemotional problems which have disrupted their school achievement. Based on the results of this study, both parents’ and teachers' evaluations of socioemotional problems should be taken into consideration in order to gain a comprehensive understanding of the child’s situation.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tarkkaamattomuuden sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden yhteys sosioemotionaaliseen oireiluun lapsilla, joilla on oppimisen vaikeuksia
Lehtinen, Laura; Koivulahti, Veera (2019)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ADHD-oireiden yhteyttä sosioemotionaaliseen oireiluun lapsilla, joilla on oppimisen vaikeuksia. Tarkoituksena oli selvittää lasten tarkkaamattomuus- sekä yliaktiivisuus- ja ... -
Lukivaikeuksien ennusmerkit esiopetusikisillä lapsilla varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamana
Koprinen, Elina; Rantanen, Jenna (2023)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lukivaikeuksien ennusmerkeistä esiopetusikäisillä lapsilla. Millaisia lukivaikeuksien ennusmerkkejä he ovat lapsilla ... -
Oppilaiden sosioemotionaalisen kehityksen tukeminen yläkoulussa
Virta, Vilma; Korhonen, Petra (2020)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yläkoulussa annettavaa sosioemotionaalista tukea. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin yläkoulun opettajat tukevat oppilaiden sosioemotionaalista kehitystä. Lisäksi tutkittiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.