Show simple item record

dc.contributor.advisorSjögren, Tuulikki
dc.contributor.authorHirvonen, Elisa
dc.date.accessioned2019-05-27T17:41:59Z
dc.date.available2019-05-27T17:41:59Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64235
dc.description.abstractSosiaali- ja terveysalan digitalisaation myötä etäteknologia on tulossa osaksi kuntoutusta myös Kelan harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa. Tutkimus liittyy Jyväskylän yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen ”Etäteknologia sydänkuntoutuksessa” -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli selvittää etäteknologian vaikuttavuutta toimintakykyyn sekä elämänlaatuun sepelvaltimotautia sairastavilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää etäteknologiaa sisältävän moniammatillisen laitosmuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuutta sepelvaltimotautikuntoutujien työkykyyn. Tutkimuskysymykset olivat: Vaikuttaako tavanomainen moniammatillinen kuntoutus ja tavanomaisen kuntoutuksen lisäksi etäteknologiasovellusta hyödyntävä laitosmuotoinen kuntoutus sepelvaltimotautia sairastavien työkykyyn ja onko työkyvyn muutoksissa eroja etäteknologiaa sisältävää kuntoutusta ja tavanomaista kuntoutusta saaneiden välillä? Tutkimuksen aineisto oli yhden kuntoutuslaitoksen sydänkuntoutujia (N= 59) vuosilta 2015‒2016, joista 81%:a oli miehiä ja 19%:a naisia. Tutkittavien keski-ikä oli 54,5 vuotta (SD=7,6 vuotta). Tutkittavat satunnaistettiin ryhmätasolla (CRT) 12 kuukautta kestävään kuntoutukseen. Koeryhmä (n= 29) sai etäteknologia-avusteista (Movendos-sovellus ja Fitbit-aktiivisuusranneke) sekä tavanomaista kuntoutusta ja kontrolliryhmä (n= 30) sai tavanomaista kuntoutusta. Molempien ryhmien laitoskuntoutusjaksot olivat samanmittaisia. Mittareina olivat työkykyindeksin summapistemäärä sekä viisi työkykyindeksin kysymystä: työkyvyn arvio asteikolla 0¬¬–10, työkyvyn arvio työn ruumiillisten vaatimusten kannalta, työkyvyn arvio työn henkisten vaatimusten kannalta, arvio kyvystä työskennellä nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua ja työstä poissaolot terveydentilan takia viimeisten 12 kuukauden aikana. Aineiston analysoinnissa käytettiin parittaisten ja riippumattomien otosten t-testiä, MannWhitneyn testiä sekä Wilcoxonin testiä. Etäteknologiaa hyödyntävä kuntoutus lisäsi koettua työkykyä (työkykyindeksin summapistemäärä) tilastollisesti merkitsevästi 12 kuukauden kuntoutuksen aikana (p= 0,02, 95% lv -4,69 ‒ -0,46), mutta ryhmien välinen muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p= 0,14, 95% lv -2,34 ‒ 1,55). Työkyvyssä työn henkisten vaatimusten kannalta ryhmien välillä oli eroa alku- ja loppumittausten erotuksessa (p= 0,02), mutta ryhmien sisäiset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p= 0,22‒0,37). Muissa mittareissa ryhmien välillä tai sisällä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Työstä poissaolojen määrä oli kasvanut kummassakin ryhmässä kuntoutuksen aikana verrattuna kuntoutuksen alkuun (p= 0,02‒0,03). Etäteknologiaa hyödyntävä kuntoutus ei ole tuonut lisäarvoa sepelvaltimotautikuntoutujien työkykyyn verrattuna tavanomaiseen kuntoutukseen. Sydänkuntoutuksessa tulisi tulevaisuudessa huomioida paremmin työkykyyn liittyviä asioita osana tavanomaista kuntoutusta ja etäteknologiaa hyödyntäen.fi
dc.format.extent63
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othermoniammatillinen kuntoutus
dc.subject.otheretäteknologia
dc.subject.otheretäkuntoutus
dc.subject.othersydänkuntoutus
dc.titleMoniammatillisen, etäteknologiaa hyödyntävän kuntoutuksen vaikutus sepelvaltimotautia sairastavien työkykyyn
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201905272838
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysotyökyky
dc.subject.ysokuntoutus
dc.subject.ysosepelvaltimotauti
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.subject.ysokuntoutujat
dc.subject.ysokuntoutustutkimus
dc.subject.ysoICF
dc.subject.ysokuntoutuspalvelut
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record