Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, millaista vaikuttavuustietoa eräässä anonyymissa starttipajassa tuotetaan, ja miten sitä voidaan käyttää hyväksi. Tarkoituksena on kehittää pajan toimintaa. Tutkielman viitekehyksenä käytetään Mark, Henry ja Julnesin (2000) mukaista kuvailevaa ja kehittävää realistista arviointia. Taustafilosofiana on realismi ja tutkielma lukeutuu kvalitatiiviseen tutkimustraditioon. Tutkimusmenetelminä käytetään semistrukturoitua parihaastattelua, realistista ei-osallistuvaa havainnointia sekä pajassa tuotettujen ja käytettyjen oheisaineistojen analysointia. Aineistot on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin tulokseksi saatiin viisi pääluokkaa, jotka ovat pajan toiminnan rakenne, asiakkaat, interventio, vaikuttavuus sekä tiedon hallinta.
Vaikuttavuus mielletään tutkimuskohteena olevassa starttipajassa asiakkaan uniikkeihin tilannetekijöihin ja subjektiiviseen kokemukseen liittyvänä seikkana. Se voidaan nähdä olevan este sosiaalialall
a yleisesti toteutetulle vaikuttavuuden tutkimukselle. Näkemyksillä on yhtenevyyttä sosiaalialalla käytyyn vaikuttavuuden ja näyttöön perustuvien käytänteiden keskusteluun. Työpajojen rahoittaja vaatii työpajoja tuottamaan informaatiota asiakkaiden kuntoutumisen etenemisestä, mutta informaatiota ei välttämättä käytetä hyväksi. Tutkimuskohteena olevassa starttipajassa tuotetaan sellaista informaatiota, jota voidaan varauksella kutsua vaikuttavuustiedoksi. Tiedonkeruun puutteet liittyvät tutkimusasetelmallisiin pulmiin. Pajassa ei kerätä sellaista informaatiota, josta voisi osoittaa, että pajassa tehdyllä asiakastyöllä ja asiakkaassa tapahtuvalla muutoksella olisi syy-seuraussuhde.
Tutkimuskohteena olevassa starttipajassa käytetään useita tiedon hallinnan välineitä. Käytössä on varsinaisia tietojärjestelmiä, mutta myös oheisdokumentaatiota erillisille tiedostoille. Vaikuttavuustutkimuksen näkökulmasta relevanttia informaatiota pajassa kerättiin VAT-arvioinneilla, työpajakirjoilla, tuntiseurannalla sekä jälkiseurannalla. VAT:n arvioinneista olisi mahdollista muokata tapauskohtaisen arvioinnin mukainen tutkimusasetelma. PARty-järjestelmään kerätään tietoa asiakkaiden jatkosijoittumisesta pajajakson jälkeen. Tästä aineistosta olisi mahdollista tehdä tilastollista analyysiä. Työpajakirjoja voitai-siin mahdollisesti käyttää asiakasmuutoksen havainnollistamisen välineenä. Tuntiseuranta puolestaan voisi kertoa asiakkaiden motivaatiosta ja asiakasjaksoon sitoutumisesta.
Tutkielma antaa näkymän yhden starttipajan toiminnan sisältöön vaikuttavuuden näkökulmasta. Tuloksia ei voida yleistää muihin starttipajoihin. Tuloksia voidaan käyttää esimerkkinä starttipajan toiminnan sisällöstä, asiakkaiden haasteista, mahdollisista vaikuttavuustekijöistä, tiedon hallinnan välineistä sekä tuotetusta vaikuttavuustiedosta. Mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita ovat esimerkiksi vaikuttavuustiedon tuoton tutkiminen useasta pajasta sekä tutkimuksellisesti pätevien tiedon hallinnan järjestelmien kehittäminen.
...
