dc.contributor.advisor | Karkulehto, Sanna | |
dc.contributor.author | Nikanto, Ilona | |
dc.date.accessioned | 2019-05-15T09:43:11Z | |
dc.date.available | 2019-05-15T09:43:11Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63970 | |
dc.description.abstract | Tutkielmani tarkoituksena on tutkia kaunokirjallisen kohdeteoksen avulla kolmasluokkalaisten lasten tulkintoja kirjallisuuden esittämästä tyttökuvasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten 9-vuotiaat lapset tulkitsevat kirjallisuuden esittämää tyttöhahmoa suhteessa tyttöyden normiin. Lasten tulkintoja kartoitetaan eläytymismenetelmän (The Method of Empathy-Based Stories) keinoin, jota ei ole aiemmin hyödynnetty kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa sosiologiseen ja kirjallisuustieteelliseen tyttötutkimukseen, joiden näkökulmasta lähestyn Jukka Laajarinteen kirjoittamaa Multakutri ja suon salaisuus (2017) -teosta. Tutkielmassa käytetyn kohdeteoksen kautta tarkastelukontekstiksi rajautuvat sekä lastenkirjallisuus että tyttökirjallisuus. Tutkimustuloksia tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: miten kirjallisuus vaikuttaa lasten identiteetin rakentumiseen, sekä miten kirjallisuus voi tuottaa uudenlaista, normit kyseenalaistavaa tyttöyttä.
Tutkielmani osoittaa, että kolmasluokkalaiset oppilaat tunnistavat kiistattomasti tyttöyden normin. Lasten eläytymismenetelmällä kerätyt tarinat piirtävät yhdenmukaisen kuvan Multakutrin normatiiviseen tyttöyteen kuuluvista ominaisuuksista, jotka liittyvät toiveisiin, pitämisiin sekä ulkonäköön. Vastaavasti oppilaat tulkitsevat yhtä kiistattomasti, että Multakutri poikkeaa tyttöyden normista aktiivisella toiminnallaan ja vallankäytöllään. Oppilaiden yhdenmukaisia tulkintoja voidaan selittää vahvalla kulttuurisen tyttöyden normilla, oppilaiden hallitsevalla lukutavalla sekä tutkimuksen homogeenisellä kohderyhmällä.
Kirjallisuuden normatiiviset, jopa stereotyyppiset tyttökuvaukset ovat ongelmallisia, sillä ne voivat tuottaa ahtaita sukupuolirooleja ja näin rajoittaa lukijoiden käsityksiä tytöille mahdollisista olemisen tavoista. Esimerkiksi interventiolukemisella tai vastustavalla lukutavalla voidaan kyseenalaistaa kirjallisuuden esittämiä normittavia tyttökuvauksia. Koulujen kirjallisuuskasvatus on merkittävässä roolissa uusien, kriittisten lukutapojen opettamisessa. | fi |
dc.format.extent | 73 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Jukka Laajarinne | |
dc.title | Lapset kirjallisuuden tulkitsijoina : Jukka Laajasalon Multakutri ja suon salaisuus -teoksen tyttökuva kolmasluokkalaisten oppilaiden kertomuksissa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201905152617 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Kirjallisuus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Literature | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 304 | |
dc.subject.yso | kirjallisuuskasvatus | |
dc.subject.yso | eläytymismenetelmä | |
dc.subject.yso | tytöt | |
dc.subject.yso | tyttötutkimus | |
dc.subject.yso | lastenkirjallisuus | |
dc.subject.yso | oppilaat | |
dc.subject.yso | lukijat | |
dc.subject.yso | kirjallisuus | |
dc.subject.yso | tyttökirjat | |
dc.subject.yso | tyttöys | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |