Lindeman, M. & Rintala, T. 2011. Fyysisen aktiivisuuden mittareiden vertailututkimus:
Kiihtyvyysmittari, askelmittari, kyselylomake ja päiväkirja. Liikuntapedagogiikan pro
gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 75 sivua.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen, päiväkirjan, askelmittarin
ja kiihtyvyysmittarin avulla fyysisen aktiivisuuden yhtäaikaisvaliditeettia. Kiihtyvyysmittaria
käytettiin tutkimuksen kriteerimittarina, ja sen keräämät tiedot toimivat
vertailukohtana askelmittarille, kyselykaavakkeelle ja päiväkirjalle. Tutkimukseen osallistui
20 Alko Oy:n Jyväskylän myymälöiden työntekijää sekä 25 Jyväskylän yliopiston
henkilökunnan jäsentä ja opiskelijaa. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli
tutkia, kuinka yhtäpitävästi kyselylomake, päiväkirja, askelmittari ja kiihtyvyysmittari
mittaavat fyysistä aktiivisuutta sekä selvittää mistä tekijöistä fyysisen aktiivisuuden
indeksin pitäisi muodostua, jotta se kuvaisi parhaiten koehenkilön arki
liikuntaa ja liikunnan
harrastamista. Lisäksi tutkimuksen avulla hankittiin vertailutietoa Lasten Sepelvaltimotaudin
Riskitekijät (LASERI) -tutkimusprojektin seurannassa kerättyjen 2000
henkilön askeltietojen ja kyselylomakkeen kysymysten validointia varten. Aineiston
tilastollisessa analyysissä käytettiin χ2-testiä, t-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiota.
Kiihtyvyysmittarin ja askelmittarin viikon aikana mittaamien askelmäärien välinen korrelaatio
oli kaikilta mitatuilta päiviltä (N=304) erittäin korkea (r=.966, p<.001). Kiihtyvyysmittarin
ja askelmittarin keräämät askelmäärät erosivat kuitenkin tilastollisesti
merkitsevästi toisistaan (p<.001). Kiihtyvyysmittarin aktiivisuusluvut (counts) (n=150)
korreloivat vahvasti kiihtyvyysmittarin (r=.827, p<.001) ja askelmittarin (r=.913,
p<.001) askelmäärien kanssa. Lisäksi päiväkirjan ilmoittama liikuntaan käytetty aika
korreloi hyvin sekä kiihtyvyysmittarin (r=.620, p<.001) että askelmittarin (r=.750,
p<.001) askelmäärien kanssa.
Kyselylomakkeen fyysisen aktiivisuuden kysymyksistä muodostettu PAI-indeksi (Telama
ym. 2005) sai aineistossa tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot (p<.05) sekä kiihtyvyysmittarin
(r=.449) että askelmittarin (r=.493) askelien kanssa. Kiihtyvyysmittarin
ja askelmittarin askelmäärien korkeimmat korrelaatiot (r=.603, p<.001 ja r=.685, p<.001)
muodostuivat muokatussa indeksissä, joka saatiin poistamalla PAI-indeksistä heikoimman
korrelaation saanut kysymys (kysymys osallistumisesta ohjattuun liikuntaan) ja
lisäämällä siihen päiväkirjan osoittama liikunta. Askelmittaukseen verrattuna kiihtyvyysmittarin
aktiivisuusluvut kuvasivat paremmin koehenkilöiden kokonaisaktiivisuutta,
jossa on mukana harrastettu liikunta, hyötyliikunta sekä kotityöt.
Tutkimuksen tulosten perusteella askelmittarin ja kiihtyvyysmittarin antamat tiedot fyysisestä
aktiivisuudesta ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden
indeksit, jotka koostuivat liikunnan useutta, intensiteettiä ja kestoa mittaavista
kysymyksistä kuvaavat melko luotettavasti fyysistä aktiivisuutta. Indeksien lisäksi fyysisen
aktiivisuuden tutkimuksessa voidaan saada lisätietoa hyödyntämällä liikuntapäiväkirjaa.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista arvioida kiihtyvyysmittarin soveltuvuutta
fyysisen aktiivisuuden kuvailuun kontrolloidusti eri liikuntamuotojen yhteydessä.
...
