Millainen on hyvä interventio? : tapaustutkimus ylipainoisten lasten perhelähtöisestä elintapainterventiosta

Abstract

Lasten ylipaino on Suomessa yleistä ja se on riskitekijä monille sairauksille. Elintapainterventioista on jo tunnistettu joitakin vaikuttavia piirteitä, kuten intervention pitkä kesto ja vanhempien osallistuminen interventioon. Lisää tietoa toimivan intervention rakentamiseksi kuitenkin tarvitaan. Erityisesti tieto vaikuttavista käyttäytymisen muutostekniikoista on vähäistä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvän intervention piirteitä lasten ylipainon hoidossa. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, joka koostui systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimus kohdistettiin perhelähtöisiin elintapainterventioihin. Kirjallisuuskatsauksen aineiston muodostivat 11 artikkelia elintapainterventioista. Näistä selvitettiin käyttäytymisen muutostekniikoita, jotka ovat yhteydessä lasten ruokavalion laadun ja fyysisen aktiivisuuden määrän muutoksiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin ryhmämuotoisesta elintapainterventiosta, joka kesti 8 viikkoa. Sen materiaalit perustuivat terveyskäyttäytymisen muutoksen prosessimalliin. Aineisto muodostui neljän ohjaajan haastatteluista, kuuden perheen kirjoittamista päiväkirjamateriaaleista sekä kolmen perheen haastatteluista. Perheet kirjoittivat päiväkirjaa intervention aikana ja haastattelut toteutettiin kolme kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Koko aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistosta tarkasteltiin perheiden ja ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia hyvän intervention piirteistä ja intervention haasteista.

Systemaattisen katsauksen perusteella perhelähtöisissä elintapainterventioissa toistuvat pitkälti samat käyttäytymisen muutostekniikat. Katsauksen perusteella keskeisiä sisältöjä käyttäytymisen muuttamiseksi ovat käyttäytymisen harjoittelu, käyttäytymisen demonstrointi, ongelmanratkaisu ja tieto käyttäytymisen seurauksista. Empiiristen tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneet perheet olivat tyytyväisiä toteutettuun interventioon. Sekä perheet että ohjaajat kokivat keskustelun ja arjen läheisyyden tärkeiksi. Vanhemmille tärkeää oli erityisesti yhdessäolo lasten ja ryhmän jäsenten kanssa. Haasteita koettiin ryhmään rekrytoinnissa, perheiden motivaation herättämisessä ja vahvistamisessa sekä tavoitteiden asettamisessa. Perheiden voimavarojen vähäisyys nähtiin haasteena ryhmään osallistumiselle ja siitä hyötymiselle.

Ohjattu liikunta, tiedonanto ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen vaikuttavat hyödyllisiltä sisällöiltä lasten ylipainon hoitointerventioissa. Myös perhelähtöisyys ja ryhmämuotoisuus vaikuttavat toimivilta piirteiltä. Tässä tarkasteltu interventio voisi hyötyä terveyskäyttäytymisen muutoksen prosessimallin vahvemmasta roolista. Tämän tapaustutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lasten ylipainon hoitointerventioiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Interventiot tulisi toteuttaa ryhmässä perhelähtöisesti. Lisäksi niiden tulisi sisältää ohjattua liikuntaa, tiedonantoa ja mahdollisuuksia ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Interventioiden raportoinnin olisi syytä olla tarkempaa, jotta vaikuttavia käyttäytymisen muutostekniikoita voidaan luotettavammin arvioida. Näiden tulosten vahvistamiseksi tarvitaan tutkimusta interventioista, jotka on toteutettu samankaltaisissa olosuhteissa mutta yhdistellen erilaisia käyttäytymisen muutostekniikoita. Lisää tietoa tarvitaan myös ryhmämuotoisuuden ja perhelähtöisyyden merkityksistä käyttäytymisen muutosprosesseissa.

Childhood overweight is common in Finland and it is risk factor for many diseases. Some important characteristics of behavior change interventions have already been identified e.g., long duration and parental participation. However, more information is needed in order to plan effective interventions. Especially knowledge on effective behavior change techniques is scarce.

The purpose of this thesis was to examine good intervention characteristics in treating childhood overweight. The research was a case study which consisted of a systematic literature review and an empirical study. This study focused on family-based behavior change interventions. The data of the review was collected using a systematic search and 11 behavior change interventions were found. Behavior change techniques associated with a change in children’s diet or physical activity were examined. The empirical data of this study was collected from an 8-week group-based behavior change intervention. The materials used in the intervention were based on Health Action Process Approach. The data included interviews with four instructors and three families and six diaries written by the families. Families wrote the diary during the interventions and interviews were conducted three months after the intervention. The interviews were semi-structured and all the data was analyzed with data driven qualitative content analysis. Analysis focused on perceptions and experiences of the families and the instructors on good intervention characteristics and its challenges.

Based on the systematic review mostly same behavior change techniques are used in different family-based behavior change interventions. Key contents in order to change behavior seem to be behavioral practice, demonstration of the behavior, problem solving and information about consequences. Based on the empirical data families were satisfied with the intervention. Both families and instructors felt that conversation and closeness with everyday life were important characteristics. Being together with their children and with other group members was important for the parents. Challenges were encountered with the participant recruitment process, wakening and strengthening the motivation of the families and goal setting. Low mental resources of the families were seen as a challenge for participation and benefiting from the intervention.

Structured physical activity, education and development of problem solving skills seem useful contents in interventions for treating childhood overweight. In addition family- and group-based intervention designs and physical activity and diet as contents seem functional. The intervention examined in the empirical part of this study could benefit from a stronger integration of Health Action Process Approach. The results of this case study are particularly useful in planning and developing behavior change interventions for overweight children. Interventions should be group- and family-based. In addition they should include structured physical activity, education and possibilities to develop problem solving skills. There is a need for more accurate reporting of the interventions in order to evaluate effective behavior change techniques more reliably. Interventions implemented in similar conditions but using different behavior change techniques are needed to confirm these results. More knowledge is also needed about the significance of group- and family-based practices in the behavior change processes.