Show simple item record

dc.contributor.authorKouvo, Eetu
dc.date.accessioned2019-05-08T07:47:59Z
dc.date.available2019-05-08T07:47:59Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63804
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkastelen sitä, mitä ruotsin äännepiirteitä esiintyy meänkielisessä radio-ohjelmassa ”Meänkielen kursi: opi kirjoittamhaan ja lukheen meänkieltä”. Analysoimani piirteet ovat aspiraatio, supradentaalit sekä /o/:n ja /u/:n ääntäminen. Yllämainittu ohjelma on meänkielentaitoisille suunnattu opetusohjelma, jonka tarkoituksena on opettaa meänkielen kirjoitus- ja kielioppisääntöjä. Ohjelma on tehty vuonna 1996, samana vuonna jona ensimmäinen meänkielen kielioppi ilmestyi. Valitsin ohjelman sillä perusteella, että kaikki ohjelman henkilöt puhuvat meänkieltä ensimmäisenä kielenä sekä siksi, että siinä on paljon tutkimukseni kannalta relevantteja sanoja; esimerkiksi osa kielioppitermeistä on ääntämyksen perusteella lainattu ruotsista. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että aspiraatiota esiintyy ohjelmassa pääosin ruotsin lainasanoissa, kuten kaspöö (virveli) ja phiili (nuoli), ja että ilmiön esiintyvyydessä on suurta intra- ja interindividuaalista vaihtelua. Supradentaaleissa on sekä suomen- että ruotsinruotsin piirteitä. Esimerkiksi konsonanttiyhtymä /rt/ äännetään sekä ilman supradentaalia kuten suomenruotsissa että supradentaalina. /rs/-yhtymää vastaa sen itsensä lisäksi sekä etisempi että takaisempi frikatiivi kuten suomenruotsissa. Vokaalin /u/ ääntäminen vastaa aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan vanhojen ruotsalaislainojen vokaalit on sopeutettu suomen äännejärjestelmään, mitä uudempien lainojen vokaalit eivät ole. Vanhoissa ruotsalaislainoissa, kuten tuuki, sitä vastaa suomen ja meänkielen /u/, kun taas uusissa, kuten syypperlatiivi (superlatiivi) ja pyssi (bussi) enimmäkseen /y/, joka on lähinnä (ruotsin)ruotsin pitkää /u/:ta. Keskivokaalina ääntyvä ruotsin lyhyt /u/ on mahdollinen sekä /y/:n että /u/:n allofonina. Vokaali on meänkielellä vukaali, joka on yksi ohjelmassa useimmin esiintyvistä kielioppitermeistä ja siten hyvä esimerkki /o/:n ääntämisestä.fi
dc.format.extent31
dc.language.isosv
dc.title”Sypstantiivit olit paljon värrempiä ko net piti pöijata kaasyksissä” : svenska inslag i uttalet av meänkieli i ett radioprogram
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201905082474
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysolainasanat
dc.subject.ysofonetiikka
dc.subject.ysomeänkieli
dc.subject.ysoääntäminen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record