När språket inte räcker till : användning av kommunikationsstrategier i samtal hos inlärare på årskurs sex och nio samt gymnasiet

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten oppijat kuudennella ja yhdeksännellä luokalla sekä lukiossa käyttävät erilaisia kommunikaatiostrategioita. Strategioiden käytön fokus on ongelmakohdissa, esimerkiksi puheen katkoissa. Tarkoituksena on lisäksi arvioida oppijoiden kielitaitoa Eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikon avulla. Vertailemme myös kommunikaatiostrategioiden käyttöä eri luokka-asteiden välillä sekä vertailemme oppijoiden kielitaitoa EVK-taitotasoasteikolla. Tutkimuksen teoriapohjana käytetään kommunikaatiostrategioiden erilaisia määritelmiä, Canale ja Swainin määritelmää kommunikatiivisesta kompetensista sekä EVK:ta. Lyhyesti esitellään myös keskeiset piirteet toisen kielen oppimisesta sekä oppijakielestä. Aikaisemmat tutkimukset keskittyvät suulliseen kielitaitoon opetuksessa. Tutkimuksessa käytetään monimetodologista lähestymistapaa. Tutkimuksen metodeina olivat sisältö-, diskurssi- ja keskusteluanalyysi. Materiaalinkeruumetodi on videointi. Keskeisimmät tulokset tutkimuksessa osoittavat, että strategioita käytettiin paljon. Eniten käytetyt strategiat olivat tauot ja diskurssipartikkelit. Lisäksi käytettiin transferia äidinkielen lisäksi paljon myös englannista. Lukiolaiset käyttivät paljon yksinkertaistamista. Sanan tai tavun pidentämistä ei käytetty juuri lainkaan. Lähes kaikki lukiolaiset saavuttivat EVK:n taitotason B2. Sitä vastoin, yhdeksäsluokkalaiset saavuttivat EVK:n taitotason A2, joka oli odotettua matalampi. Saman tason saavuttivat myös kuudesluokkalaiset.