dc.contributor.advisor | Backman, Jussi | |
dc.contributor.author | Rinne, Ida | |
dc.date.accessioned | 2019-05-08T06:49:21Z | |
dc.date.available | 2019-05-08T06:49:21Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63780 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka Martin Heidegger teoksessaan Taideteoksen alkuperä jäsentää uudelleen klassisen muoto–aine-käsiteparin mielekkyyden jäsentymisprosessina, joka saa käsitteellisen ilmaisun maan ja maailman kiistana. Tutkimuksen näkökulma on ontologis-fenomenologinen ja menetelmä hermeneuttinen. Martin Heideggerin teoksista tärkeimpinä nostan esiin päälähteeni Taideteoksen alkuperä sekä teoksen Johdatus metafysiikkaan. Sekundäärilähteistä erityisesti Jussi Backmanin Complicated Presence sekä Iain D. Thomsonin Heidegger, Art, and Postmodernity tukevat Taideteoksen alkuperän tulkintaa. Taideteoksen alkuperässä Heidegger käsittelee laajasti aristoteelista käsitystä aineesta ja muodosta olion olevuuden rakenneosina. Fenomenologisesti tarkasteltuna kysymys olevuudesta on aina kysymys siitä, miten todellisuus ajattelulle/kokemukselle annettuna mielekkäästi jäsentyy todellisena. Aristoteelisessa käsityksessä oleva todellistuu ilmenevänä oliona, kun ennalta annettu muoto toteutuu soveliaassa materiassa. Kuitenkin tässä perinteisessä mielekkyyden rakentumisen ilmaisussa jää ajattelematta se perusta, joka tuon rakentumisen mahdollistaa. Taideteoksen alkuperässä tarvikkeen ja taideteoksen fenomenologis-hermeneuttisen tulkinnan myötä tämä jäsentymisprosessi artikuloituu maan ja maailman kiistana, joka ilmaisee sen perustavan tapahtuman, joka ontologisesti edeltää muoto–aine-rakenteen ilmaisemaa todellisuuden mielekkään jäsentymisen toteutumista. Heideggerin mukaan maa ei kuitenkaan jäännöksettä alistu muodolle (toisin kuin muoto– aine-rakenteen mallissa), vaan maa vetäytyy maailmalta, joka kaikin keinoin pyrkii kohoamaan esiin mielekkäästi jäsentyvänä todellisuutena. Työni merkittävimpänä tuloksena on juuri täsmällinen esitys siitä, miten tällaisessa ”vastavoimien” prosessissa lopulta mitään voi koskaan jäsentyä mielekkäänä olevana. Ongelma ratkeaa huolellisella tulkinnalla Heideggerin Taideteoksen alkuperässä esittelemästä saksankielisen Riss-termin merkityksestä. Heideggerin mukaan maa ja maailma kuuluvat toisilleen niiden yhteisillä ääriviivoilla (Riss), joista rajautuu jäsentyneisyyden ja jäsentymättömyyden kulloinenkin, historiallinen suhde – jolloin myös todellisuus jäsentyy mielekkäänä maailmana. Työni lopuksi havainnollistan vielä mielekkyyden jäsentymistä historiallisena tilanteena ja historiallisena muutoksena, sekä lisäksi otan kantaa siihen, kuinka erityisesti taide voi toimia jäsentymisprosessin alueena. | fi |
dc.format.extent | 124 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | muoto–aine | |
dc.subject.other | maan ja maailman kiista | |
dc.subject.other | ääriviivat | |
dc.subject.other | Heidegger | |
dc.title | Maan ja maailman kiista : muoto–aine-käsiteparin uudelleenjäsentyminen Martin Heideggerin Taideteoksen alkuperässä | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201905082456 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Filosofia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Philosophy | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 201 | |
dc.subject.yso | fenomenologia | |
dc.subject.yso | taideteokset | |
dc.subject.yso | metafysiikka | |
dc.subject.yso | taiteet | |
dc.subject.yso | mielekkyys | |
dc.subject.yso | aine | |
dc.subject.yso | totuus | |
dc.subject.yso | taide | |
dc.subject.yso | maailma | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |