Suomen hallintomallia etsimässä : haastattelututkimus NPM-mallin vaikutteista ELY-keskuksen toimintaan ja palveluiden tuottamiseen

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee julkishallinnon nykyisiä toimintatapoja. Tutkimusteoria on New Public Management-malli (NPM), joka on julkisen valinnan teorian ja managerialismin pohjalta 1980-luvulla syntynyt hallintomalli, jolla on pyritty julkishallinnon uudistamiseen. Keskeistä NPM:ssä on liike-elämälähtöisten toimintatapojen soveltaminen julkisella sektorilla. Myöhemmin hallintoreformit ovat synnyttäneet NPM:n rinnalle muita toimintamalleja ja viime vuosikymmeninä hallinnon kehittämiseen ovat vaikuttaneet useat suuntaukset. Tutkimuksen toisessa luvussa esitellään hallinnontutkimuksen käsitteitä, joita ovat esimerkiksi hallinto ja hallinta. Tämän lisäksi luvussa esitellään perinteinen julkishallintomalli, jonka mukaan julkishallinto on byrokraattisesti muodostunut organisaatio, jossa tyypillistä on hierarkkiset komentoketjut, sekä lainsäädäntöön pohjautuva toiminta. Perinteisessä mallissa viranomaistyö nähdään ammattina, sekä viranomaisen tehtävänä on palvella yhteiskunnan etua. Tutkimuskysymyksenä on tarkoitus ymmärtää paremmin tämänpäiväisiä työ- ja elinkeinohallinnon toimintatapoja ja tarkastella NPM-taustaisten toimintaperiaatteiden vaikutuksia nykyisen hallinnon toimintaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla syksyllä 2017. Haasteltavat työskentelivät ELY-keskuksissa työ- ja elinkeinohallinnonalalla. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksena nähtiin, että NPM vaikuttaa vielä varsin voimakkaasti viranomaistyöhön ja palveluiden toteuttamiseen. Erityisesti resurssien käyttäminen pohjautuu vahvasti NPM-mallin mukaisiin toimintaperiaatteisiin. Näistä esimerkkinä on tulosohjaus ministeriöiden kanssa, sekä palveluiden hankkiminen markkinoilta. Lisäksi nykyisessä hallinnon toiminnassa korostuu NPM-taustaisina toimintamalleina esimerkiksi vaikuttavuuden korostaminen ja arvioinnin nouseminen osaksi viranomaistyötä. Tutkimuksessa vahvistui käsitys myös siitä, ettei NPM selitä nykyisen hallinnon toimintaa täysin. Esimerkiksi nykyisin korostetaan verkostoja ja kumppanuuksia yhtenä hallinnon toimintaperiaatteena. Pikemmin työ- ja elinkeinohallinnon toiminnassa on havaittavissa sekoitus useita erilaisia toimintamalleja ja paradigmoja. Tutkimuksen lopussa esitellään jatkotutkimusaiheita ja pohditaan tutkijan asemaa tutkimustuloksien kannalta.