Show simple item record

dc.contributor.authorMäensivu, Marja
dc.date.accessioned2019-04-17T07:27:47Z
dc.date.available2019-04-17T07:27:47Z
dc.date.issued2019fi
dc.identifier.isbn978-951-39-7754-2fi
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63519
dc.description.abstractTutkimuksen perusintressinä oli ymmärtää, miten opiskelijat kehystävät opiskelutilanteita yliopistokontekstissa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Goffmanin (1986) kehittämä kehysanalyysi, jonka mukaan yksilö ei itse määrittele sosiaalista tilannetta vaan määritelmä on jo valmiina eräänlaisena kokemuksia jäsentävänä kehyksenä. Opiskelutilanteissa opiskelijoiden kokemukset ja toiminta organisoituvat kulttuurisesti jaettujen valmiiden kehysten mukaan. Sen vuoksi tapaustutkimuksen tarkoituksena oli tehdä näistä opiskelutilanteiden yleisistä mutta tiedostamattomista kehyksistä näkyviä. Laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin yhden luokanopettajaopiskelija-ryhmän (n=13) kahden ensimmäisen opiskeluvuoden opinnoista Jyväskylän yliopiston integraatiokoulutuksessa. Tutkimusaineisto koostui havaintopäiväkirjoista, opiskelijoiden yksilöhaastatteluista, laadullisista sähköpostikyselyistä sekä muutamista opiskelutilantei-den audiotallenteista. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään, millaisia kehyksiä opiskelijat liittivät erilaisiin opiskelutilanteisiin, miten opiskelutilanteen kehykset muuttuivat kahden lukuvuoden aikana ja miten opiskelutilanteen kehykset olivat rakentuneet. Koska yksilöt eivät yleensä ole tietoisia kehyksistä tai kykene kuvailemaan niitä, aineiston analyysi- ja tulkintavaiheessa pyrittiin katsomaan aineiston semanttisen kerroksen taakse ja yritettiin löytää latentteja teemoja ja piiloisia merkityksiä induktiivisen temaattisen analyysin avulla. Tutkimus paljasti kaksi erilaista opiskelijoiden tapaa kehystää opiskelutilanteita: hierarkkisen ja demokraattisen. Hierarkkisessa opiskelukehyksessä opiskelija toimi ala-maisen positiossa suhteessa ohjaajaan, jolloin opiskelija pyrki kuuliaisesti toteuttamaan ylempänsä tahdon. Ohjaajaa pidettiin myös vastuuta kantavana auktoriteettina, jolloin opiskelijan oma vastuu ja omistajuus opiskelussa kapeni tai jopa katosi. Hierarkkinen kehys jäsensi tilanteita, joissa työskenneltiin ohjaajien kanssa, kun demokraattista opiskelukehystä puolestaan sovellettiin opiskelijoiden työskennellessä keskenään. Koska opis-kelijoiden välillä ei ollut hierarkiaa, opiskelijat tulkitsivat olevansa tasavertaisessa positiossa toisiinsa nähden, mikä ohjasi heidät välttelemään johtajastatusta ryhmässään. Ver-taisryhmässä toimittiin lisäksi vapauden oletuksella, sillä vertaisilla ei ollut oikeutta rajoittaa toisten opiskelijoiden vapautta. Demokraattiseen kehykseen liittyi myös oletus veljeydestä eli samanmielisyydestä ja samalla puolella olemisesta, mikä puolestaan sai ryhmän välttelemään erimielisyyttä. Opiskelutilanteisiin liittyvät hierarkkinen ja demokraattinen opiskelukehys ovat rakentuneet ohjaus- ja vertaissuhteiden rakenteiden mukaisiksi. Näitä kehyksiä on haasteellista muuttaa, sillä ne ovat muodostuneet itsestäänselvyyksiksi. Toisaalta hierarkian ja demokratian poistaminen sinänsä ei ole tarpeellistakaan, sillä ne ovat olennainen osa sosiaalisen elämän järjestäytymisen tapoja. Sen sijaan tärkeämpää olisi tunnistaa kehyksiä ja ymmärtää niiden logiikkaa, sillä opiskelukehykset saattavat estää yhteistoimintaa, vastuunottoa, itseohjautuvuutta ja opiskelijoiden kykyä hyödyntää yliopisto-opinnoissaan koko potentiaaliaan.fi
dc.description.abstractThe aim of the present qualitative case study was to understand how students frame their experiences in various study situations in a university context. The theoretical starting point of this study was frame analysis, developed by sociologist Erving Goffman (1986). According to Goffman (1986), individuals do not define a social situation themselves, because the definition already exists as a kind of frame. Students’ experiences and actions in the higher education context are organised through the ready-made frames into which they have been socialized through their earlier experiences. This case study was intended to reveal these unconscious study frames, which are ubiquitous but also latent and thus difficult to capture. The data for this qualitative case study research project were collected from one group of student teachers (n=13) while they were completing their first two academic years in primary school teacher education. The data included field observations, student interviews, qualitative email enquiries and some audio recordings of study situations. The study examined what kind of frames organised students’ experiences in various study situations, how the frames of study situations changed during the two academic years studied and how the frames of study situations were constructed. Because people are typically incapable of describing frames and are even unaware of their existence, it was also necessary to look beyond the semantic level of the data to find latent themes and hidden meanings with the help of qualitative inductive thematic analysis. The results revealed two kinds of study frames: hierarchical and democratic. In a hierarchical frame, the students assumed the position of subordinates, which led them to be obedient and attempt to please supervisors. As a consequence of this asymmetrical situation, the students did not assume responsibility for and ownership of their own learning. A hierarchical frame was applied in study situations in which educators were present, whereas a democratic frame was linked to peer group situations. When the stu-dents interpreted their positions as being equal with one another, this made it difficult for any one person to obtain leader status in a peer group. In a democratic frame, the students emphasized liberty because equal peers do not have the right to interfere with the freedom of other group members. In addition, there was an assumption that peers should be on the same side, striving for the common good, with everyone united and cohesive, which made the students avoid disagreements. Attempting to change these study frames is difficult and perhaps even unnecessary because hierarchy and democracy are integral parts of social life. It is more important to recognise them and understand their logic because obstacles may hinder, for example, collaboration, responsibility and self-direction, preventing students from making the most of their university studies.en
dc.relation.ispartofseriesJYU Dissertationsfi
dc.subject.otheropiskelufi
dc.subject.otheryliopisto-opetusfi
dc.subject.otheropiskelutilannefi
dc.titleHierarkia ja demokratia opiskelutilanteiden jäsentäjinä. Tapaustutkimus luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja toimintaa ohjaavista kehyksistä.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7754-2
dc.relation.numberinseries80fi
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoopiskelijatfi
dc.subject.ysoopiskelufi
dc.subject.ysokehysanalyysifi
dc.subject.ysodemokratiafi
dc.subject.ysoopettajankoulutusfi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record