Show simple item record

dc.contributor.authorVaris, Essi
dc.date.accessioned2019-04-10T14:33:11Z
dc.date.available2019-04-10T14:33:11Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.isbn978-951-39-7725-2
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63458
dc.description.abstractThis article-based doctoral dissertation explores how fictional characters unfold and function in the cognitive interactions and tensions that take place between texts and readers. The focus is on multimodal characters of graphic narratives. Accordingly, the theoretical framework combines some of the central insights of comics studies with various theoretical views on fictional characters and various premises of cognitive narrative studies. The analyzed series were picked from the corpus of DC Comics’ Vertigo imprint, which publishes experimental, intertextual series for adult readers. One of them, Neil Gaiman and J. H. Williams III’s miniseries The Sandman: Overture (2013–2015), was subjected to cognitive comics analysis, the purpose of which was to investigate how the comic’s alien characters inject a sense of nonhuman otherness in the reading experience. The other target text, Mike Carey and Peter Gross’ metafictional series The Unwritten (2009–2015) compares Frankenstein’s monster to fictional characters: both are artificial creations assembled out of diverse materials, but still have a semblance of life and humanity. This analogy constitutes the backbone of the extensive theoretical fusion and speculation performed throughout the work. The Creature’s journey from assorted fragments into a sentient, rebellious being is likened to the developments between structuralist, cognitive and transmedial character theories, for instance. Additionally, Frankenstein’s handiwork and the wanderings of his collage-like creation steer the attention towards the ways characters and their parts are recycled from text to text and from medium to medium. These transtextual processes are shaped both by the commercial interests of the creative industries and by the communities of readers, whose cognitive engagements ultimately grant the characters a spark of life. Based on the case studies conducted in the four articles, the dissertation suggests a new enactivist theory of fictional figures. Characters are experienced as dynamic and life-like because readers enact them as such in their interactions with texts and other readers, and because these textual, social and cultural environments offer possibilities for such cognitive actions. These interpretational processes are profoundly relational, open-ended and subjective, which imbues characters with monstrous paradoxicality and instability: they are both text and cognition, both mimetic and synthetic, both incomplete and forever open to new meanings. Keywords: comic book characters, fictional characters, comics, graphic narratives, cognitive narrative studies, enactivism, reading experiences, narrative theory, transmedial narratology, Vertigo comics, Frankenstein’s creatureen
dc.description.abstractTässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan, kuinka fiktiiviset hahmot toimivat ja muotoutuvat lukijoiden ja tekstien välisissä vuorovaikutusprosesseissa. Tutkimus keskittyy erityisesti kuvaa ja sanaa yhdistäviin sarjakuvahahmoihin. Niinpä myös sen teoriakehys yhdistelee sarjakuvatutkimuksen löydöksiä erilaisiin henkilöhahmoteorioihin ja kognitiivisen kertomusteorian työkaluihin. Kohdetekstit valikoituivat amerikkalaisen DC Comics -yhtiön kokeelliseen genresarjakuvaan erikoistuneesta Vertigo-julkaisusarjasta. Laajimman kognitiivisen sarjakuva-analyysin kohteeksi päätyi Neil Gaimanin käsikirjoittama ja J. H. Williams III:n kuvittama minisarja The Sandman: Overture (2013–2015), jonka kummalliset henkilöhahmot johdattelevat ihmislukijan havainnoimaan, missä määrin ei-inhimillisten ja kuvitteellisten olentojen kokemuksia on mahdollista ymmärtää. Mike Careyn ja Peter Grossin luoma metafiktiivinen fantasiasarja The Unwritten (2009–2015) puolestaan vertaa henkilöhahmoa Frankensteinin hirviöön: molemmat ovat keinotekoisia, sekalaisista ainesosista koottuja luomuksia, mutta vaikuttavat silti jossain määrin eläviltä ja inhimillisiltä. Tästä ”hirviöanalogiasta” muodostui koko tutkimuksen teoreettinen ydin, joka ohjasi erilaisten lähestymistapojen uudenlaista yhdistämistä ja niillä spekuloimista. Frankensteinin hirviön kasvua irrallisista ruumiinosista ajattelevaksi, kapinalliseksi olennoksi verrataan esimerkiksi siihen, kuinka kirjallisuudentutkimuksen henkilöhahmoteoreettiset näkemykset ovat kehittyneet strukturalistisista malleista kognitiivisiksi ja edelleen transmediaalisiksi teorioiksi. Lisäksi Frankensteinin kokoamistyö ja hirviön yksinäiset vaellukset ohjaavat huomion siihen, kuinka henkilöhahmoja ja niiden osia kierrätetään tekstistä ja viestimestä toiseen. Näitä tekstien välisiä prosesseja ohjaavat paitsi tekijöiden taustalla vaikuttavat taloudelliset intressit myös erilaiset lukijayhteisöt, sillä ilman lukijoiden kognitiivista työtä hahmot eivät heräisi henkiin lainkaan. Artikkelikohtaisten tapaustutkimusten pohjalta hahmottuu täysin uusi enaktivistinen henkilöhahmoteoria, jonka mukaan hahmot koetaan elävinä ja usein inhimillisinä, koska lukijoiden aktiivinen vuorovaikutus tekstien ja muiden lukijoiden kanssa synnyttää tällaisen dynaamisen kokemuksen. Toisaalta erilaisilla tekstuaalisilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla ympäristöillä on paljon eri keinoja mahdollistaa tällaisten kuvitteellisten henkilöiden muodostuminen. Koska nämä tulkintaprosessit toimivat subjektiivisesti ja tilanteisesti, suhteessa jatkuvasti muuttuviin ajattelun ympäristöihin, henkilöhahmot ovat monin tavoin epävakaita ja paradoksaalisia olioita. Ne koostuvat sekä tekstistä että kognitiivisesta toiminnasta, ne koetaan niin todenkaltaisina kuin keinotekoisina, ja ne ovat sekä ikuisesti keskeneräisiä että merkityksiltään moninaisia. Asiasanat: sarjakuvahahmot, fiktiiviset henkilöt, sarjakuvat, kognitiivinen kirjallisuudentutkimus, kertomuksen teoria, lukukokemukset, transmedia, enaktivismi, Vertigosarjakuvat, Frankensteinin hirviöfi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.relation.haspart<b>Artikkeli I:</b> Varis, E. (2016). Something Borrowed : Interfigural Characterisation in Anglo-American Fantasy Comics. In <i>M. Peppas, & S. Ebrahim (Eds.), Framescapes : Graphic Narrative Intertexts (pp. 113-122). Inter-Disciplinary Press.</i> <a href="https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49695"target="_blank"> https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49695</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli II:</b> Varis, E. (2019). The Monster Analogy : Why Fictional Characters are Frankenstein's Monsters. <i>SubStance, 48 (1), 63-86.</i> <a href="https://muse.jhu.edu/article/719605"target="_blank"> https://muse.jhu.edu/article/719605</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli III:</b> Varis, Essi (2020). Alien Overtures : Speculating about Nonhuman Experiences with Comic Book Characters. In <i>Karkulehto, Sanna; Koistinen, Aino-Kaisa; Varis, Essi (Eds.) Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture. New York: Routledge, 79-107.</i> <a href="https://doi.org/10.4324/9780429243042-5"target="_blank"> DOI: 10.4324/9780429243042-5</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli IV:</b> Varis, E. (2016). Hyllyiltä ruutuihin ja ruuduista sydämiin : sarjakuvahahmot muuttuvina elämystuotteina. In <i>S. Karkulehto, T. Lähdesmäki, & J. Venäläinen (Eds.), Elämykset kulttuurina ja kulttuuri elämyksinä : kulttuurintutkimuksen näkökulmia elämystalouteen (pp. 275-312). Jyväskylä, Finland: Jyväskylän yliopisto.</i> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7116-8"target="_blank"> URN:ISBN:978-951-39-7116-8</a>
dc.titleGraphic Human Experiments: Frankensteinian Cognitive Logics of Characters in Vertigo Comics and Beyond
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7725-2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record