Aikuisväestön heikot perustaidot ja syrjäytyminen : syyt ja selitykset tutkimuksen valossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli avata akateemisten perustaitojen, eli lukutaidon, numerotaidon, sekä ICT- osaamisen yhteyttä syrjäytymiseen, sekä tutkia ketkä ovat akateemisen osaamisen suhteen erityisessä riskiryhmässä. Kysymyksenasettelu liittyy laajemmin julkisuudessa käytyyn keskusteluun syrjäytyneiden heikosta perusosaamisesta ja heikentyneistä työllistymisedellytyksistä. Perustaitojen ja syrjäytymisen yhteyttä tutkittiin Kansainvälisen aikuistutkimuksen kyselyaineistolla, jossa oli arvioitu perustaitojen hallintaa erilaisten testien avulla ja tiedusteltu vastaajien elämäntilannetta. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysiä. Monimuuttujamenetelmällisen lähestymistavan avulla pystyttiin selvittämään mitkä tekijät selittävät heikkoa akateemista osaamista ja missä määrin heikko osaaminen oli yhteydessä syrjäytymisen elementteihin.

Tutkimuksen perusteella perustaidot ovat heikoimmat vanhimmalla ikäryhmällä, joka suoriutui erityisen heikosti tietoteknistä ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä. Myös matala koulutus ja vanhempien matala koulutus olivat yhteydessä heikkoon lukutaitoon, numerotaitoon ja ICT- taitoon. Tutkimuksen perusteella heikko akateeminen osaaminen lisää riskiä koulupudokkuuteen, työttömyyteen ja yksin asumiseen aikuisiällä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että heikosti testeissä suoriutuneet olisivat automaattisesti syrjäytyneitä, sillä enemmistöllä heikoiten suoriutuneista oli vakituinen työpaikka ja he kokivat muita useammin osaamisensa riittävän työntekoon. Enemmistö koki ikätasoon katsomatta olevansa terveitä ja yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä lähes 90% oli perustanut jossain elämänsä vaiheessa perheen.

Tulokset kyseenalaistavat poliittisessa keskustelussa vallitsevan paradigman sitä, että heikot lukutaito- numerotaito ja ICT- taidot muodostaisivat automaattisesti syrjäytymisriskin yksilön kannalta. Toisaalta varsinkin tulotasovertailussa tulee näkyväksi akateemisten perustaitojen merkitys hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suomalainen peruskoulujärjestelmä ei ole onnistunut takaamaan Suomen aikuisväestölle tasavertaista lukutaito-numerotaito tai digitaito-osaamista, mutta hyvin toimineet työmarkkinat ovat taanneet tästä huolimatta kiinnittymiskohtia yhteiskuntaan työn kautta. Tutkimuksen perusteella työllistämispalveluissa olevat sosiaalityön asiakkaat voivat hyötyä siitä, että oppimisen tukeminen otetaan aktiivisesti mukaan osaksi työskentelyä. Myös ennaltaehkäisevissä sosiaalipalveluissa on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytysten edistämiseen.