Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHyytinen, Ari
dc.contributor.authorVirtanen, Joosua
dc.date.accessioned2019-03-25T11:13:44Z
dc.date.available2019-03-25T11:13:44Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63260
dc.description.abstractKiinnostus nopeakasvuisia yrityksiä kohtaan on viime aikoina kasvanut politiikantekijöiden sekä sijoittajien keskuudessa. Tässä maisterin tutkielmassa tutkin, ovatko koneoppimismenetelmät hyödyllisiä tulevaisuuden nopeakasvuisten yrityksien ennustamisessa. Tutkin tätä kysymystä laajalla 13602:n suomalaisen liikeyrityksen paneeliaineistolla vuosilta 2005–2016 hyödyntäen Eurostat-OECD:n nopeakasvuisen yrityksen määritelmää. Tällä määritelmällä aineistossa noin 5% yrityksistä sijoittuu nopeakasvuisiksi. Tutkin myös, mitkä yhteensä 24:stä ennustavasta muuttujasta myötävaikuttavat ennusteisiin eniten. Viimeiseksi tarkastelen, onko vaihtoehtoisella nopean kasvun määritelmällä, asiantuntijainformaatiota sisältävillä lisämuuttujilla tai vain nuorten yrityksien aineiston käyttämisellä vaikutusta ennustetarkkuuteen. Lähestyn kysymyksiä soveltamalla kehikkoa, joka muistuttaa todellista ennustusskenaariota, missä historiatietoihin perustuvalla aineistolla pyritään ennustamaan tulevaisuuden lopputulemia. Ennustetarkkuutta arvioidaan erillisessä testiaineistossa. Tuloksieni perusteella useimmat koneoppimismenetelmät mahdollistavat lieviä ja tilastollisesti merkitseviä parannuksia ennustetarkkuudessa verrattuna tavanomaisiin menetelmiin. Random forest (RF) -algoritmin opettama luokittelija toimii tässä kontekstissa parhaiten opetusaineiston ulkopuolisella AUC (ROC käyrän rajaaman pinta-alan) -arvolla 0,6422 (mikä vastaa 9,4% parannusta vertailuarvoon) ja tunnistaa 17,07% nopeakasvuisista yrityksistä vain 2,19% riskillä luokitella ei-nopeakasvuinen yritys nopeakasvuiseksi. Yrityksen koon nykyisen hetken ja menneen muutoksen indikaattorit yrityksen iän kanssa myötävaikuttavat eniten ennusteiden muodostamisessa. Kasvun mittaaminen käyttäen liikevaihdon kasvua henkilöstön kasvun sijasta parantaa ennustetarkkuutta. Toisaalta pääomasijoituksien ja yritystukien informaatiota sisältävien muuttujien lisääminen malliin ei paranna tuloksia. Viimeiseksi ennustusongelma osoittautuu vaikeammaksi nuorten yrityksien aineistossa. Yhteenvetona koneoppimismenetelmien soveltamista tulisi harkita nopeakasvuisten yrityksien ennustamisen haastavaan tehtävään, kun ennustetarkkuus on ensisijainen tavoite. Mikäli laskennallisilla kustannuksilla ja mallin tulkittavuudella on painoarvoa, koneoppimismenetelmät eivät välttämättä ole ylivertaisia tässä kontekstissa.fi
dc.description.abstractMotivated by the recently grown political and commercial interest in high-growth firms (HGF)—in this master’s thesis—I study whether common machine learning (ML) techniques are useful in predicting which privately owned companies become HGFs in the near future. I employ the Eurostat-OECD definition of HGFs and study this question with a high-dimensional 2005–2016 panel data set of 13,602 unique Finnish firms, of which roughly 5% are defined as HGFs. I also study, which of the 24 predictors included matter the most for prediction. Finally, I examine whether an alternative definition of HGFs, predictors of expert information or studying a sample of young firms only will make a difference in predictive performance. I tackle the questions by developing a predictive scheme similar to a real forecasting scenario, where past values are used to train a set of classifiers, that can be employed to predict unknown future outcomes. Predictive performance is assessed in a separate test sample. My findings indicate that most ML methods offer moderate but statistically significant improvements over benchmarks, depending on the measure of interest. With an out-of-sample area under the ROC curve (AUC) of 0.6422 (equivalent to a 9.4% improvement over benchmark), the best working ML classifier—random forest (RF)—identifies 17.07% of the HGFs with only a 2.19% chance of misclassifying a non-HGF as an HGF. My analysis on variable importance and partial dependence suggests that the current values and past changes in firm size indicators alongside with firm age, contribute the most to predictive performance. Measuring the target variable in turnover rather than in employment improves prediction accuracy, where adding indicators of expert investor information as predictors does not yield any improvements. Finally, the prediction task seems to be considerably more difficult in a sample of young firms. In conclusion, ML methods should be considered for the challenging task of identifying HGFs, when computational costs and model interpretation are of secondary interest to prediction accuracy.en
dc.format.extent67
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherhigh growth firms
dc.subject.otherFinland
dc.titlePredicting high-growth firms with machine learning methods
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201903251944
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysoennusteet
dc.subject.ysoennustettavuus
dc.subject.ysokasvu
dc.subject.ysoyritykset
dc.subject.ysokoneoppiminen
dc.subject.ysoforecasts
dc.subject.ysopredictability
dc.subject.ysogrowth
dc.subject.ysoenterprises
dc.subject.ysomachine learning
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright