Communicating romantic interest under contextual indeterminacy

Abstract

Sosiolingvistiikassa on jo pitkään tunnustettu, että kielelliset muodot eivät pelkästään korreloi erilaisten kontekstuaalisten tekijöiden kanssa, vaan ne myös itsessään viittaavat konteksteihin. Eri fonologisen tason ilmiöt, kuin myös eri rekisterien käyttö luovat mielleyhtymiä muun muassa eri sosiaalisiin kategorioihin, joihin kuuluminen on osa yksilön identiteettiä. Kuitenkin myös sosiaalisen todellisuuden muihin ilmiöihin voidaan viitata. Näihin kuuluvat kulttuuriset toiminnot ja käytännöt.

Kandidaatintyössäni tutkin kyselytutkimuksen keinoin, millä kielellisillä keinoilla Jyväskylän yliopiston kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat ilmaisevat kysyvänsä kuulijaa treffeille, eli mitkä ovat treffeille kysymisen mahdollisia kielellisiä indeksejä, jotka käyttönsä yhteydessä ikään kuin panevat tämän toiminnon täytäntöön. Tulosten perusteella näyttää olevan tiettyjä kielellisiä muotoja, joiden esiintymistiheys kasvaa sitä myötä, kun pääsy kontekstia koskevaan tietoon estyy. Osoitan näistä kolmen merkittävimmän kielellisen muodon käyttäytymisen tässä tilanteessa. Tutkielman loppupuolella pohdin, mitä nämä muodot mahtavat kertoa mahdollisesta treffikulttuurista.

Tutkimusta rajoitti suppea otanta (n = 33). Lisäksi on pidettävä mielessä, että otanta on Jyväskylän yliopiston kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevien opiskelijoiden joukosta, eikä tutkimuksen tuloksia voida siten yleistää tuon joukon ulkopuolelle. On myös pidettävä mielessä, että vastaajien taustatietojen mahdollista vaikutusta tuloksiin ei otettu tutkimuksessa huomioon. Lisäksi tutkimuskohteen rajaus kärsi olettamuksesta, että treffipyynnön toteuttavat kielelliset muodot ovat selvärajaisia ja itsessään riittäviä välittääkseen tuon merkityksen.

Näistä rajoituksista huolimatta tutkimus tarjoaa mielenkiintoisia lähtökohtia jatkotutkimuksen toteuttamiselle, jossa edellä mainitut ongelmat on huomioitu. Se edistää indeksisyyttä teoreettisena viitekehyksenään hyödyntävää sosiolingvististä tutkimusperinnettä koskiessaan myös identiteetin ulkopuolisia sosiaalisia ilmiöitä, erityisesti sosio-kulttuurisia toimintoja. Lisäksi se tarjoaa tavan käsittää yksittäiset kontekstit asteittaisina siinä, miten epätarkasti konteksti on kyselyn yhteydessä määritelty. Tätä asteittaisuutta hyödyntävät metodit voivat olla erityisen hyödyllisiä indeksisyyttä tutkittaessa.