Power and politeness in historical novels set during the American Civil War

Abstract

Kommunikointi komentajien ja alaisten välillä on perusedellytys sotilasoperaatioiden onnistumiselle. Tällaista kommunikaatiota tarkastellessaan tutkijat ovat nostaneet esille komentajien väliset valtasuhteet, muodollisen vs. epämuodollisen vuorovaikutuksen, spesifin sotilasdiskurssin ja pyrkimyksen maksimaaliseen tehokkuuteen vuorovaikutuksen keinoin. Tämä tutkielma tarkastelee, millä keinoin sotilaskomentajat ilmaisevat keskinäisiä valtasuhteitaan Amerikan sisällissotaan sijoittuvien romaanien dialogissa.

Tutkielman pääasialliseksi teoriakehykseksi valittiin vuorovaikutuksellista sosiolingvistiikkaa edustava Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoria, jonka pääpaino keskittyy keskustelukumppanin ”kasvojen” säilyttämiseen tai uhkaamiseen. Koska aineistona käytettiin kaunokirjallisuutta ja koska romaaneissa komentajien valtasuhteita avataan myös dialogin ulkopuolella, kohteliaisuusteorian tueksi otettiin käsitteitä stilistiikan puolelta kerronnan ja ajatusrepresentaatioiden analysoimiseksi. Valtasuhteita käsiteltiin tiukassa yhteydessä armeijainstituutioon ja siitä kumpuaviin hierarkkisiin sotilasarvoihin. Analyysi tapahtui soveltaen valittuja metodeja romaaneista lainattuihin otteisiin.

Kasvoja uhkaavat toimet osoittautuivat valtasuhteiden ilmaisun kulmakiveksi. Alaisuuden tärkeimpiä indikaattoreja olivat kunnioittavat fraasit ja kohtelias käytös ylempiarvoisia kohtaan. Valtasuhteiden ilmaisutyylin katsottiin riippuvan kulloinkin kyseessä olevista henkilöistä, kanssakeskustelijoista ja tilanteesta. Henkilökohtaiset suhteet komentajien välillä johtivat usein tilanteisiin, joissa oletusarvoinen hierarkia kääntyi päälaelleen. Kohteliaisuusteoria osoittautui soveltuvaksi metodiksi myös vuorovaikutuksen representaatioiden analysoimiseen, mutta lisää tarkennusta kaivataan sellaisten tilanteiden tarkasteluun, joissa keskustelutilanteen ulkopuolella olevan henkilön kasvoja uhataan. Stilistiikka arvioitiin hyödylliseksi lisäksi teoriakehykseen, mutta ongelmia tunnistettiin universaalisti pätevien päätelmien muodostamisessa stilistiikan tulkitsevan luonteen vuoksi.