Show simple item record

dc.contributor.advisorJaakkola, Timo
dc.contributor.authorAalto, Akseli
dc.contributor.authorHalme, Kasperi
dc.date.accessioned2019-02-04T08:17:29Z
dc.date.available2019-02-04T08:17:29Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62679
dc.description.abstractTutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden yleistä koululiikuntamotivaatiota, viihtymistä ja ahdistuneisuutta niin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -mittaustunnilla, sekä selvittää miten psykologisten perustarpeiden täyttyminen on yhteydessä viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen Move! -tunneilla. Tutkimukseen osallistui 5.- ja 8.-luokkalaisia oppilaita Jyväskylästä, Kuopiosta, Turusta, Vaasasta, Lohjalta, Alajärveltä, Petäjävedeltä, Muuramesta, Peräseinäjoelta, Honkajoelta, Isojoelta, Uudestakaupungista ja Laviasta (N=645). Aineiston kerääminen tapahtui jokaisen koulun osalta kolmella eri kerralla. Käytössä oli kaksi erilaista kyselylomaketta, joista ensimmäinen käsitteli motivaatiota koululiikuntaa kohtaan kontekstuaalisella tasolla, ja se täytettiin tavallisella liikuntatunnilla. Jälkimmäinen lomake käsitteli koululiikuntamotivaatiota tilanteellisella tasolla, ja se täytettiin yhteensä kahdesti kummankin Move! -mittaustuntien jälkeen. Psykologisten perustarpeiden täyttymistä tutkittiin BPN-PE -mittarilla (BPN-PE; Vlachopoulos ym. 2011), oppilaiden viihtymistä Sport Commitment Questionnaire-2:n eli SCQ2:n Enjoyment subscale -osiolla (SCQ2; Scanlan ym. 2016) ja oppilaiden ahdistuneisuutta Physical Education State Anxiety –mittarilla (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). Psykologisten perustarpeiden sekä viihtymisen ja ahdistuneisuuden välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Psykologisten perustarpeiden sekä viihtymisen ja ahdistuneisuuden keskiarvojen ja -hajontojen eroja eri mittausten välillä analysoitiin toistomittausten varianssianalyysillä. Kaksisuuntaista varianssianalyysiä käytimme analysoidessamme sukupuolten ja luokkatasojen välisiä eroavaisuuksia viihtymisessä ja ahdistuneisuudessa. Tulosten mukaan psykologisten perustarpeiden täyttyminen oli vahvasti yhteydessä viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen kaikissa mittauksissa niin 5.- kuin 8.-luokkalaisilla tytöillä ja pojilla. Mitä paremmin perustarpeet toteutuivat, sitä paremmin oppilaat viihtyivät ja sitä vähemmän ilmeni ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että psykologiset perustarpeet täyttyivät paremmin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! - mittaustunnilla. Tulosten mukaan oppilaat viihtyivät niin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -tunnilla hyvin, ja ahdistuneisuus oli molemmissa vähäistä. Tavallisella liikuntatunnilla viihtyminen oli Move! –tunteja korkeampaa, ja vastaavasti ahdistuneisuus vähäisempää. Sukupuolten välisessä vertailussa selvisi, että pojat viihtyivät jokaisessa mittauksessa tyttöjä paremmin, ja vastaavasti tytöt olivat jokaisessa mittauksessa poikia ahdistuneempia. Lisäksi tulokset osoittivat, että 5.-luokkalaiset oppilaat viihtyivät jokaisessa mittauksessa 8.-luokkalaisia paremmin, ja 8.-luokkalaiset olivat puolestaan jokaisessa mittauksessa 5.-luokkalaisia ahdistuneempia. Tutkimuksemme tulosten perusteella oppilaiden psykologiset perustarpeet toteutuvat paremmin ja heidän viihtymisensä on korkeampaa tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -mittaustunnilla. Lisäksi ahdistuneisuutta koetaan enemmän Move! -tunneilla. Move! - mittausjärjestelmän ollessa vielä tuore, olisikin tärkeää pohtia, kuinka mittaustunteja saisi muokattua enemmän psykologisia perustarpeita tukevammiksi ja viihtyisämmiksi. Motivaatioilmaston muokkaaminen tehtäväsuuntautuneemmaksi esimerkiksi TARGET-mallia (Epstein 1989) hyväksikäyttäen voisi olla yksi ratkaisu, sillä sen on todettu tukevan niin viihtymistä kuin psykologisten perustarpeiden toteutumista koululiikunnassa (Bryan & Solmon 2012; Jaakkola ym. 2015).fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to investigate how 5th and 8th grade students experience basic psychological needs and their state of enjoyment and anxiety during ordinary physical education classes and Move! measurement classes. The participants of the study were total of 645 5th and 8th grade students in comprehensive schools from Jyväskylä, Kuopio, Turku, Vaasa, Lohja, Alajärvi, Petäjävesi, Muurame, Peräseinäjoki, Honkajoki, Isojoki, Uusikaupunki and Lavia. The students responded qustionnaires after three different classes. BPN-PE scale (BPN-PE; Vlachopoulos ym. 2011) was used to investigate students’ experiences of basic psychological needs during classes. Students’ enjoyment was investigated by using finnish version of Enjoyment subscale from Sport Commitment Questionnaire-2 (SCQ2; Scanlan ym. 2016) and their anxiety was investigated by using Physical Education State Anxiety scale (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). The answers were analyzed by using Pearsons’ correlation coefficient, Two-way ANOVA and Repeated Measures ANOVA. This study revealed that the more the students experienced basic psychological needs during classes the higher was their state of enjoyment and lower their state of anxiety. Our results also revealed that students’ experiences of basic psychological needs and their state of enjoyment were higher during ordinary physical education classes than during Move! measurement classes. Accordingly, students’ state of anxiety was lower during ordinary physical education classes than during Move! measurement classes. However, the means of enjoyment were pretty high and the means of anxiety were pretty low in both classes. Boys had higher enjoyment levels than girls in both ordinary physical education classes and Move! measurement classes, and 5th grade students had higher enjoyment levels than 8th grade students. Girls were more anxious than boys in both ordinary physical education classes and Move! measurement classes, and 8th grade students were more anxious than 5th grade students in both ordinary physical education classes and Move! measurement classes. Our study reveals that students’ experiences of basic psychological needs and enjoyment are higher during ordinary physical education classes than during Move! measurement classes, as well as students’ states of anxiety are higher during Move! measurement classes. As the Move! monitoring system is still pretty new, it would be important to investigate how to increase experiences of basic psychological needs during Move! measurement classes and how to make the classes more enjoyable.en
dc.format.extent91
dc.language.isofi
dc.subject.otherpsykologiset perustarpeet
dc.subject.otherMove!
dc.title5.- ja 8.- luokkalaisten oppilaiden motivaatio, viihtyminen ja ahdistuneisuus tavallisella liikuntatunnilla ja Move! -mittaustunnilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201902041393
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysoahdistus
dc.subject.ysoviihtyvyys
dc.subject.ysokoululiikunta
dc.subject.ysomotivaatio


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record