During the early years of research in the subject area of physical education (PE), Lawson (1991) set out an agenda for bettering our understanding of those who educate teachers of this subject. Among the research questions he identified as worthy of consideration were their career pathways and the motivations for and impact of their research endeavours. The research presented in this thesis had four aims: (i) to scope the extant literature on PE teacher educators, (ii) to examine the professional views of an international group of PE teacher educators regarding the purpose of their subject, (iii) to determine what influenced participants’ entry to, and development within, their profession, and (iv) to explore participants’ motives for and engagement with research.
A scoping review of literature was conducted, including a total of 96 papers on PE teacher educators. It was found that, while much is known about US physical education teacher educators, there were many knowledge gaps rega
rding this population in other countries. Among these gaps was a relative absence of data on the career pathways and research lives of PE teacher educators. Two rounds of individual in-depth semi-structured interviews were also conducted with 14 PE teacher educators across seven countries. A descriptive approach was taken to the analysis of data. The full data corpus was divided into data sets, which were then explored in addressing the aims of the research.
This study provides a number of insights which may inform future research on PE teacher educators and may be helpful in considering how best to support PE teacher educators in their roles. Examining the professional views of participants regarding the purpose of PE, a relative consensus on the overarching purpose was evident, centred on PE preparing young people for a lifetime of physical activity. The views of many had changed over time, influenced by such factors as findings from research and contextual forces. Regarding the professional journeys of participants, the findings illustrated the influence of professional relationships on the entry to, decisions within and development of participants’ professional journeys. In focusing on the research lives of participants, it was found that research motivated by practical and contextual drivers, such as job requirements or a wish for promotion, was often associated with feelings of frustration and stress. Research driven by personal or altruistic motives, such as desire to improve practice or a desire to enhance personal learning, often elicited feelings such as enjoyment and passion. Time constraints, skill gaps and language barriers were all seen as challenges to research endeavours, while experiential learning and collaboration with others were seen as key facilitators.
The findings are discussed in the context of related literature and considerations for research and practice are presented. Among these is a suggested need for constructive conversations regarding the professional learning needs of PE teacher educators, as they pertain to fostering positive professional relationships and engaging in supported, meaningful and valuable scholarly activities.
***
Hal Lawson (1991) on aikoinaan esittänyt tutkimusagendan, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opettajankouluttajista, jotka kouluttavat liikunnanopettajia. Tärkeää olisi ymmärtää opettajankouluttajien urapolkuja, tutkimusmotivaatiota sekä tutkimuksen tekemisen vaikutuksia työuraan. Tämän väitöskirjatutkimuksen neljä tavoitetta olivat: (i) selvittää Lawsonin viitekehyksen pohjalta, millaista liikunnan opettajankouluttajiin kohdistuvaa tutkimusta on tehty, (ii) tutkia, miten eri maalaisten opettajankouluttajien ammatilliset käsitykset muodostuivat, ja mikäli käsitykset ajan kuluessa muuttuivat, niin mistä muutos johtui, (iii) selvittää, mitkä asiat vaikuttivat opettajankouluttajan ammattiin päätymiseen ja ammatilliseen kehittymiseen, (iv) tutkia osallistujien motiiveja ja sitoutumista tutkimuksen tekemiseen sekä selvittää tutkimustyötä haastavia ja edistäviä tekijöitä.
Tutkimus käynnistyi systemaattisella kirjallisuuskatsauksella käyttäen scoping review -menetelmää. Liikunnan opettajankouluttajia käsitteleviä tutkimusartikkeleita löytyi yhteensä 96. Tulokset osoittivat, että aikaisempi tutkimus käsitteli pääasiassa amerikkalaisia opettajankouluttajia, eikä tutkimuskirjallisuudesta löytynyt juurikaan tietoa opettajankouluttajien urapoluista ja tutkimustoiminnasta. Tutkimuksen seuraava vaihe sisälsi puolistrukturoituja syvällisiä yksilöhaastatteluja, jotka toteutettiin kunkin osallistujan kanssa kahdesti. Haastatteluihin osallistui yhteensä 14 kokenutta opettajankouluttajaa seitsemästä eri maasta. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevaa sisällön analyysiä.
Tutkimus nosti esiin uusia näkemyksiä, jotka voivat ohjata liikunnan opettajankouluttajia käsittelevää tutkimusta tulevaisuudessa, ja joita huomioimalla opettajankouluttajia voidaan tukea moninaisissa työtehtävissä. Opettajankouluttajat jakoivat yhteisen näkemyksen siitä, että liikuntakasvatuksen tärkein tehtävä on ohjata nuoria elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Opettajankouluttajien tutkimustoiminta ja ulkoiset tekijät, kuten pätevyysvaatimukset tai toive ylennyksestä, olivat muuttaneet ajan kuluessa monen haastateltavan käsityksiä. Opettajankouluttajien uraan vaikuttivat uran alussa luodut henkilösuhteet, jotka ohjasivat heidän valintoja ja urapolkua. Tutkimuksen tekeminen aiheutti turhautumista ja stressiä silloin, kun tutkimuksen kannustimena olivat ulkoiset tekijät. Tutkimuksen tekeminen koettiin myönteisenä tilanteessa, jossa tutkimustyö perustui henkilökohtaisiin tai altruistisiin motiiveihin, kuten haluun parantaa opetusta tai haluun oppia uutta. Tutkimukseen tekemiseen liittyvinä haasteina koettiin käytettävän ajan rajallisuus, puuteelliset taidot ja kieleen liittyvät rajoitteet. Tutkimustyötä puolestaan tukivat erityisesti kokemusperäinen oppiminen ja yhteistyö.
Tulokset osoittavat, että tarvitaan avointa ja rakentavaa keskustelua opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tarpeista, joita huomioimalla voidaan edistää opettajakouluttajien ammatillista yhteenkuuluvuutta ja osallistaa heitä merkitykselliseen ja arvokkaaseen tieteelliseen toimintaan.
...
