Show simple item record

dc.contributor.advisorKomonen, Atte
dc.contributor.advisorValkonen, Sauli
dc.contributor.authorPaananen, Esko
dc.date.accessioned2019-01-17T07:10:44Z
dc.date.available2019-01-17T07:10:44Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62519
dc.description.abstractNykyisin Suomessa käytettävä, avohakkuuseen ja tasaikäiskasvatukseen perustuva metsänkäsittelytapa on hyvin yksipuolinen ja vähentää siksi metsien monimuotoisuutta. Yksi keino monipuolistaa metsärakennetta olisi siirtyä osalla metsäpinta-alasta eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Tämä jatkuvaksi kasvatukseksi kutsuttu tapa onkin herättänyt viimeaikoina kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Eri-ikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsä pysyy koko ajan peitteisenä, koska siitä korjataan kerralla poimintahakkuulla vain osa puista tai tehdään 0,1–0,5 ha pienaukkoja. Ainakin joillakin metsäaloilla eri-ikäisrakenteinen kasvatus on tutkimusten mukaan taloudellisesti kilpailukykyinen tapa nykyiseen tasaikäisrakenteiseen kasvatukseen verrattuna. Myös monet metsätuhot ovat eri-ikäiskasvatuksessa tasaikäiskasvatusta pienemmät. Hirvituhojen vaikutusta eri-ikäisrakenteisen metsän taimiin ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu, vaikka hirvi on Suomessa merkittävin taimikoita tuhoava eläin. Tasaikäisissä taimikoissa tehtyjen tutkimusten mukaan hirvi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, muuttaa puulajisuhteita ja vähentää metsän monimuotoisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hirvituhot vaikuttavat puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisissa metsissä. Tätä varten kerättiin kesällä 2018 aineistoa pienaukoilta ja poimintahakkuualoilta eteläisestä Suomesta Kuhmoisista, Padasjoelta ja Hämeenlinnasta. Jokaiselle näytealalle sijoitettiin yhdeksän laskenta-alaa, joista laskettiin kaikki taimet ja kirjattiin samalla syötyjen määrä. Näistä laskettiin syötyjen taimien osuus jokaiselle näytealalle puulajeittain. Yhteenlaskettuun syötyjen taimien osuuteen metsänkäsittelytapa tai puuston pohjapinta-ala eivät vaikuttaneet. Tämä voi johtua puulajikoostumuksen vaihtelusta koealojen välillä, mikä lisää satunnaisvaihtelua. Syötyjen koivun- ja pihlajantaimien osuus oli kuitenkin pienempi poimintahakkuualoilla kuin pienaukoissa ja puuston pohjapinta-alan kasvu vähensi molemmilla lajeilla hirvituhoja. Samalla havaittiin, että hirvi suosii ravintonaan pihlajaa ja haapaa. Puun korjaaminen poimintahakkuulla ja riittävän puumäärän jättäminen metsäkuviolle vähentää hirvien metsänomistajille aiheuttamia taloudellisia vahinkoja. Samalla myös hirven valikoivasta laidunnuksesta aiheutuva metsän monimuotoisuuden väheneminen pienenee. Täytyy kuitenkin muistaa, että valoa vaativien lehtipuiden uudistuminen ei onnistu, mikäli puusto on metsäkuviolla liian tiheä.fi
dc.description.abstractThe forest management method currently used in Finland, which is based on even age stands and clearcutting, is very monotonic and decreases biodiversity. One way to make forest management more variable would be to use uneven-aged forest management on some proportion of stands. Recently this method, also known as continuous cover forest management, has been topic of debate behalf and against it. In uneven-aged forest management all trees are never logged at one time. Only some proportion of trees are logged in one time by partial harvesting or small scale clearing are used to create 0.1–0.5 ha openings. Many studies have shown that uneven-aged forest management is competitive alternative for even-aged forest management at least in some cases. In addition, in uneven-aged forests many damages are lesser than in even-aged forests. It is not studied earlier how much of destruction moose causes on uneven-aged forests although it is the main animal that destructs seedlings in Finland. Studies done on even-aged seedling stands have shown that moose causes significant economic losses for forest owners and also changes proportions of tree species and thus affects to whole ecosystem. The aim of this study was to find out how destruction of tree seedlings by moose affects to regeneration of trees in uneven-aged forest. To answer that data was collected from areas of small clearing and partial harvesting in southern Finland in Kuhmoinen, Padasjoki and Hämeenlinna. Nine plots were established on each of study areas and every seedlings inside of those calculated and checked if they were eaten. The proportion of eaten seedlings were calculated for each study areas and by each tree species. The type of forest management or the basal area did not affect to the proportion of eaten seedlings that was combined all trees except spruce. That may be because there is variation of tree species composition between study areas which increases random variation. The proportion of eaten birch and rowan seedlings were smaller in areas of partial harvesting than on small clearings. Also the bigger the basal area of trees was the smaller was the proportion of eaten birch and rowan seedlings in stand. It was also found that moose prefers rowan and aspen as food. By using partial harvesting with enough trees left to grow it is possible to reduce economical losses moose causes for land owners. That treatment also reduces moose’s negative effect to biodiversity. It should be noticed that regeneration of light dependent deciduous trees will not succeed if timber of stand is too dense.en
dc.format.extent33
dc.language.isofi
dc.subject.otherpoimintahakkuu
dc.titleHirven (Alces alces) vaikutus puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisessa metsässä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201901171221
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and evolutionary biologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi4011
dc.subject.ysometsänuudistus
dc.subject.ysopienaukkohakkuut
dc.subject.ysohirvi
dc.subject.ysohirvituhot
dc.subject.ysometsät
dc.subject.ysojatkuva kasvatus
dc.subject.ysometsätuhot
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record