Kirjanpainajan (Ips typographus) tuhokohteiden etäisyys luonnonsuojelualueisiin Etelä-Suomen alueella

Ilmastonmuutos nostaa maapallon keskilämpötilaa ja yhdessä luontokadon kanssa ne aiheuttavat boreaalisille metsille kasvavaa stressiä heikentäen metsien puolustuskykyä ja lisäten tuhoja. Kaarnakuoriaisista kirjanpainaja (Ips typographus) aiheuttaa suurinta tuhoa Euroopassa ja Suomessa käyttäen lisääntymisresurssinaan pääasiassa suuria heikentyneitä kuusia. Sen aiheuttamilla tuhoilla on merkittäviä taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Toisaalta kirjanpainajalla on myös metsien monimuotoisuutta lisäävä vaikutus. Tässä tutkielmassa tutkittiin paikkatietoanalyysien avulla sijoittuvatko luonnonsuojelualueet keskimäärin lähemmäs vai kauemmas kirjanpainajan tuhokohteista kuin talousmetsiä edustavat satunnaisesti valitut kontrollikohteet vuosina 2012–2022 Etelä-Suomen alueella. Tuhoetäisyydestä tehtiin kolme analyysia, joista ensimmäisessä kuusikoiksi määriteltiin metsäalueet, joissa kuusen keskitilavuus oli vähintään 26 m3/ha, toisessa 75 m3/ha ja kolmannessa 120 m3/ha. Analyysit toistettiin kahdella kirjanpainajan esiintymisalueella, ydin- ja leviämisalueella. Lisäksi tutkittiin, eroaako kohteiden tai esiintymisalueiden puusto toisistaan, selittäen tuhomääriä tai -etäisyyksiä. Analyysit toteutettiin niin ikään samoille kuusen vähimmäistilavuuksille molemmilla kirjanpainajan esiintymisalueilla. Etäisyydet tuhokohteilta luonnonsuojelualueille ja kontrollikohteille olivat kaikilla kuusen vähimmäistilavuuksilla keskimäärin pitempiä kuin voisi olettaa, jos tuho johtuisi kirjanpainajan leviämisestä juuri näiltä kohteilta. Luonnonsuojelualueiden ja kontrollikohteiden etäisyyksien keskinäinen järjestys kuitenkin vaihteli eri tilavuuskriteerien mukaan. Etäisyydet tosin kasvoivat edelleen kuusen tilavuuskriteeriä nostettaessa, jonka vuoksi testeissä keskityttiin pääasiassa kuusen pienimpään vähimmäistilavuuteen. Tällä kuusen vähimmäistilavuudella luonnonsuojelualueet sijoittuivat kontrollikohteita kauemmaksi tuhokohteista, eikä kohdetyyppien välillä myöskään havaittu sellaista eroa puustossa, joka yksiselitteisesti selittäisi tuhoja. Tämän tutkielman perusteella luonnonsuojelualueiden ei voida katsoa nostavan keskimääräistä kirjanpainajan tuhoriskiä ympäröivissä talousmetsissä.

Climate change increases the global average temperature and together with habitat loss causes increasing stress to boreal forests. This weakens tree defence capability and increases damages giving benefits to insect pests and leading to their increasing frequency and distribution. The European Spruce Bark Beetle (Ips typographus) is causing significant damage to spruce forests both in Europe and in Finland, and has ecological, economic and social effects. I. typographus uses mainly large, weakened spruces as a reproductive material and benefits from warm conditions. As a key species I. typographus also increases biodiversity. In this thesis, using Geographic Information System (GIS), I studied whether nature reserves are distributed closer to or further from the declared I. typographus damage sites between 2012-2022 than randomly selected control sites in Southern Finland. Three distance analyses with spruce minimum volumes of 26/75/120 m3/ha were made. The analyses were repeated in two I. typographus occurrence areas, core and invasion front. In addition, the stand volumes were analysed between both target sites and occurrence areas with these three minimum spruce volumes to study, whether they could explain the damage. The average distances from the I. typographus damaged sites to the nearest nature reserves and control sites were longer than could be presumed, if I. typographus would have dispersed from these sites. However, with different spruce volumes the mutual order between nature reserves and control sites varied as the distances still increased along with the minimum spruce volumes. Because of this, testing focused on the lowest spruce volume. With this spruce volume, the nature reserves were further away from the I. typographus damaged sites than the control sites. With the stand volumes no such differences between the nature reserves and the control sites were observed that could unequivocally explain the damages. Based on this thesis, nature reserves cannot be considered as a general risk to the surrounding economic forests concerning damages by I. typographus.