Kirjanpainajan (Ips typographus) tuhokohteiden etäisyys luonnonsuojelualueisiin Etelä-Suomen alueella

Ilmastonmuutos nostaa maapallon keskilämpötilaa ja yhdessä luontokadon kanssa ne aiheuttavat boreaalisille metsille kasvavaa stressiä heikentäen metsien puolustuskykyä ja lisäten tuhoja. Kaarnakuoriaisista kirjanpainaja (Ips typographus) aiheuttaa suurinta tuhoa Euroopassa ja Suomessa käyttäen lisääntymisresurssinaan pääasiassa suuria heikentyneitä kuusia. Sen aiheuttamilla tuhoilla on merkittäviä taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Toisaalta kirjanpainajalla on myös metsien monimuotoisuutta lisäävä vaikutus. Tässä tutkielmassa tutkittiin paikkatietoanalyysien avulla sijoittuvatko luonnonsuojelualueet keskimäärin lähemmäs vai kauemmas kirjanpainajan tuhokohteista kuin talousmetsiä edustavat satunnaisesti valitut kontrollikohteet vuosina 2012–2022 Etelä-Suomen alueella. Tuhoetäisyydestä tehtiin kolme analyysia, joista ensimmäisessä kuusikoiksi määriteltiin metsäalueet, joissa kuusen keskitilavuus oli vähintään 26 m3/ha, toisessa 75 m3/ha ja kolmannessa 120 m3/ha. Analyysit toistettiin kahdella kirjanpainajan esiintymisalueella, ydin- ja leviämisalueella. Lisäksi tutkittiin, eroaako kohteiden tai esiintymisalueiden puusto toisistaan, selittäen tuhomääriä tai -etäisyyksiä. Analyysit toteutettiin niin ikään samoille kuusen vähimmäistilavuuksille molemmilla kirjanpainajan esiintymisalueilla. Etäisyydet tuhokohteilta luonnonsuojelualueille ja kontrollikohteille olivat kaikilla kuusen vähimmäistilavuuksilla keskimäärin pitempiä kuin voisi olettaa, jos tuho johtuisi kirjanpainajan leviämisestä juuri näiltä kohteilta. Luonnonsuojelualueiden ja kontrollikohteiden etäisyyksien keskinäinen järjestys kuitenkin vaihteli eri tilavuuskriteerien mukaan. Etäisyydet tosin kasvoivat edelleen kuusen tilavuuskriteeriä nostettaessa, jonka vuoksi testeissä keskityttiin pääasiassa kuusen pienimpään vähimmäistilavuuteen. Tällä kuusen vähimmäistilavuudella luonnonsuojelualueet sijoittuivat kontrollikohteita kauemmaksi tuhokohteista, eikä kohdetyyppien välillä myöskään havaittu sellaista eroa puustossa, joka yksiselitteisesti selittäisi tuhoja. Tämän tutkielman perusteella luonnonsuojelualueiden ei voida katsoa nostavan keskimääräistä kirjanpainajan tuhoriskiä ympäröivissä talousmetsissä.