Show simple item record

dc.contributor.advisorLiukkonen, Jarmo
dc.contributor.authorHelle, Olli
dc.date.accessioned2019-01-11T13:01:51Z
dc.date.available2019-01-11T13:01:51Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62441
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tutkittiin yläkoululaisten liikunta- ja musiikkiharrastuksia ja harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen kohteena olivat nuorten itse kokemat harrastamisen syyt ja harrastamisen esteet. Harrastusmotivaation osalta tutkittiin harrastajien tavoiteorientaatiota ja itsemääräämisteoriassa määriteltyjen psykologisten perustarpeiden merkitystä harrastamisen jatkamiseen tai lopettamiseen. Tutkimuksessa tutkittiin myös vanhempien harrastusaktiivisuuden yhteyttä nuorten harrastamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin internet-kyselyllä, johon vastasi 223 yläkoululaista. Aineistoa analysoitiin määrällisesti SPSS-ohjelmiston avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin Mann-Whitneyn testiä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tärkein nuorten itse kokema harrastamisen syy sekä liikunta- että musiikkiharrastuksissa on se, että harrastaminen on hauskaa. Liikuntaharrastuksissa tärkeä syy ovat myös fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset. Myös musiikkiharrastuksissa musiikin virkistävä ja mielenterveyttä ylläpitävä vaikutus on tärkeä harrastamisen syy. Molempien harrastusten osalta suurin harrastamisen este on, ettei nuori koe itseään liikunnalliseksi tai musikaaliseksi tyypiksi. Yli kolmasosa nuorista kuitenkin kokee myös kalliin hinnan estävän harrastamista ainakin jonkin verran. Liikunnan ja musiikin harrastajilla on hyvin samanlainen tavoiteorientaatio. Myöskään yhteen harrastukseen keskittyvien tavoiteorientaatio ei poikkea merkittävästi niistä, jotka harrastavat molempia harrastuksia. Koettu autonomia vaikuttaa molemmissa harrastuksissa voimakkaasti harrastuksen jatkamiseen tai lopettamiseen. Musiikkiharrastuksissa myös koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus vaikuttaa päätökseen jatkamisesta tai lopettamisesta. Yllättäen tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä koetun pätevyyden ja harrastuksen jatkamisen välillä. Vanhempien musiikkiharrastus on yhteydessä nuoren musiikin harrastamiseen, ja vanhempien liikuntaharrastus on yhteydessä sekä nuoren liikuntaharrastukseen että musiikkiharrastukseen. Erityisesti liikunnallisesti kaikkein passiivisimpien vanhempien lapset harrastavat liikuntaa ja musiikkia selvästi muita nuoria harvemmin.fi
dc.description.abstractThe aim of this study was to examine Finnish adolescents’ interest in recreational sport and music activities and factors that have an influence on that interest. Studied factors were perceived reasons to have recreational activities and perceived barriers of having those activities, achievement goals, psychological needs satisfaction and parents’ sports and musical activity. Study material was collected by an internet survey, to which 223 Finnish 7-9-graders answered. The material was analyzed quantitatively with SPSS software. Used statistical methods were Mann-Whitney U test and binary logistic regression analysis. The most important perceived reason in both sport and music activities was the enjoyment from the activity. In sport activities also physical and mental health benefits were named as important reasons. Mental health benefits and refreshing effect of music were also important reasons in music activities. The biggest barrier to both activities was one’s own perception that he or she is not sporty/musical. Over one third of adolescents also feels that expensive cost of recreational activities hinders activity at least moderately. Achievement goals were very similar among sport and music practitioners. Achievement goals between those who practice only one activity and those who practice both sport and music did not differ significantly either. Perceived autonomy had a strong influence on adherence to both activities. Perceived relatedness influenced adherence only in music activities. Contradictory to previous studies, perceived competence did not have a significant influence on adherence in either activity. Parents’ musical activity is related to adolescents’ musical activities. Parents’ sports activity is related to adolescents’ sports activities, but to adolescents’ musical activities as well. Especially adolescents with physically passive parents seem to have an increased probability to not participate in sports or musical activities.en
dc.format.extent60
dc.language.isofi
dc.titleMiksi yläkoululaiset harrastavat liikuntaa ja musiikkia?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201901111159
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysoliikuntaharrastus
dc.subject.ysoharrastukset
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoharrastajat
dc.subject.ysomotivaatio


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record