Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorUusitalo, Roope
dc.contributor.authorMetsälä, Kimmo
dc.date.accessioned2018-11-01T10:55:17Z
dc.date.available2018-11-01T10:55:17Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60075
dc.description.abstractSuomen eläkejärjestelmä koostuu pääosin kahdesta pilarista eli jakojärjestelmästä ja rahastoivasta järjestelmästä. Näiden lisäksi ihminen pystyy ottamaan yksityisen eläkevakuutuksen. Tutkielman tarkoitus on vertailla, kumpi näistä pääjärjestelmistä antaa paremman tuoton eläkeläiselle sekä voisiko tulevaa demografista shokkia ottaa vastaan pienentämällä rahastoivan järjestelmän osuutta ja täten purkaa rahastoja. Suurin shokki kestää 2040- luvulle asti, jonka jälkeen järjestelmä voitaisiin palauttaa alkuperäiseen tilaan. Kaksi pääasiallista eläkejärjestelmää, joita käytetään taloustieteellisessä kirjallisuudessa, ovat jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä. Jakojärjestelmässä tuotto on palkkasumman kasvuvauhti ja rahastoivassa järjestelmässä puolestaan rahastoitujen varojen tuotto. Molempia järjestelmiä käytetään laajasti yksinään tai yhdessä ja ei voida yksiselitteisesti sanoa, kumpi järjestelmä on parempi vaihtoehto. Se kumpi on parempi, riippuu paljon maasta, johon järjestelmää suunnitellaan. Vaikka järjestelmissä on paljon yhtenäisyyksiä, ei ole silti olemassa täysin kahta samanlaista järjestelmää. Tutkielman laskelmien mukaan rahastoiva järjestelmä pystyy antamaan paremman tuoton eläkeläisen sijoitetulle eurolle kuin rahastoiva järjestelmä. Tämän lisäksi suurimman demografisen shokin ajaksi voisi pienentää rahastoivan järjestelmän osuutta ja täten purkaa rahastoja ottamaan vastaan isku, joka kohdistuu järjestelmään. Toisaalta tämänkaltaisia transitioita ei ole tutkittu juurikaan muutamaa tapausta lukuun ottamatta, joten siirtymä olisi hyppy tuntemattomaan. Tämän lisäksi järjestelmien muutoksia pidetään vaikeina toteuttaa, joten tämänkään takia moni maa ei ole halunnut tehdä niitä. Kuitenkin väestö ikääntyy kaikkialla maailmassa ja erilaisia vaihtoehtoja täytyy olla, miten pitää järjestelmä tasapainossa sekä eläkeläisten että työssäkäyvien kannalta.fi
dc.format.extent57
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othereläkejärjestelmän rahoitus
dc.titleEläkevarojen rahoituksen vertailu : jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä Suomessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201811014592
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineKansantaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysoeläkejärjestelmät
dc.subject.ysotyöeläkkeet
dc.subject.ysoeläkerahastot
dc.subject.ysoeläkepolitiikka
dc.subject.ysoeläkkeet
dc.subject.ysovapaaehtoinen eläkevakuutus
dc.subject.ysoeläkemaksut
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot