Kolmenlaisia työntekijöitä : lehtikuvatutkimus suomalaisesta työelämästä

Abstract

Tutkimustehtävänä on selvittää, millainen on Helsingin Sanomien Ura & työelämä -palstalta vuoden ajalta kerättyjen valokuvien muodostama diskurssi, tarina työelämästä. Olettamuksena on, että työelämästä kertovalla palstalta löytyy työelämäaiheisia kuvia. Selvitin tutkielmassa, miten tämä aineisto representoi ja kehystää työelämää. Miten se kuvastaa suomalaista työelämää ja sen arvoja vai jättääkö se jotain kuvaston ulkopuolelle. Erityinen katsanto on kysymykseen, millaista kuvaa tämä kuvasto rakentaa suomalaisesta palkansaajasta. Kultivaatioteorian mukaisesti tutkimustulokset kertovat työkulttuurin ja suomalaisen kulttuurin arvoista. Vahvimpana ohjaavana tutkimusmetodina on käytetty Joanna Kędran (2016) Photo Press Story Analysis -metodia. Aineistosta muodostui kolme kuvausta suomalaisesta työntekijästä: 1. Työntekijä tuotantovoimana, 2. Vastuullinen organisaatiotyöntekijä ja 3. Uusi, omatoiminen, joustava työntekijä. Aineistokuvat jakaantuvat tasaisesti näihin ryhmiin. Tutkimustulokseni osoittavat, että monimuotoisen työelämän työkuvaukset eivät ole niin moniäänisiä kuin todellisuus. Postmodernin työn tunnuspiirteitä löytyi työstä kuten naisistuminen, joustavuus, subjektivoituminen ja tietoistuminen. Sen sijaan postmodernin työn tunnuspiirteitä, kuten globaalistunut ja teknologistunut ei esiintynyt aineistossa. Lisäksi huomionarvoista on, että aineisto ei esittele kaikkia ammattialoja tai työntekijäryhmiä tasapuolisesti, mutta korostaa yrittäjämäisen asenteen merkitystä. Tutkimustehtävä on tärkeä ja mielekäs, sillä ei ole yhdentekevää, miten valtakunnallisen sanomalehden mediakuvasto representoi työelämän, sillä medialla on valtaa ja kyky luoda ja määritellä yhteiskunnallisen keskustelun puheenaiheita. Sosialisaatioteorian mukaan työ ja media ovat sosialisaatioprosessin agentteja ja näin vaikuttavat koko ihmisen elämänkaaren ajan hänen identiteettinsä. Uutisvalokuvat luetaan metonymioina, eli ne siirtävät merkityksiä ja ne kertovat jotain yhteiskunnasta, jossa elämme. Näihin kuviin sosiaalistumme ja se voi vaikuttaa osaltaan myös yksilön näkemyksiin työelämästä. Kultivaatioteorian mukaan joukkotiedotusvälineet uusintavat, toistavat ja vahvistavat vallitsevan kulttuurin arvoja, ja näin sanomalehden kuvista on mahdollisuus tulkita ympäröivää yhteiskuntaamme ja sen arvoja.