Move!-mittausten liikkuvuus- ja voimaosioiden tulosten ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet niska-hartiakipuihin 7.-luokkalaisilla

Abstract

Kara, Eeva-Maija ja Kulmala, Ronja. 2018. Move!-mittausten liikkuvuus- ja voimaosioiden tulosten ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet niska-hartiakipuihin 7.-luokkalaisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto, fysioterapian ja liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 58 s., 6 liitettä. Lasten ja nuorten niska-hartiakivut ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Noin viidesosa suomalaisista nuorista kärsii niska-hartiakivuista. Lisäksi niska-hartiakivut näyttäisivät lisääntyvän iän myötä lapsilla ja nuorilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 7.-luokkalaisten Move!-mittausten liikkuvuus- ja voimaosioiden tuloksien yhteyttä Liikkuva koulu -hankkeen oirekyselyssä ilmenneisiin niska-hartiakipuihin. Lisäksi selvitettiin 7.-luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden yhteyttä niska-hartiakipuihin. Tutkimusaineistona oli Liikkuva koulu-hankkeessa keväällä 2013 kyselomakkeilla kerätty aineisto sekä Move!mittausten liikkuvuus- ja voimaosioiden tulokset. Tutkimukseen osallistui 347 7.-luokkalaista oppilasta (157 poikaa, 190 tyttöä, keski-ikä 13,7 vuotta). Jatkuvien muuttujien keskiarvot, keskihajonnat ja kategoristen muuttujien sekä luokiteltujen taustamuuttujien prosentuaaliset jakaumat laskettiin kolmessa niskahartiakipuluokassa. Sukupuolen, painoindeksin, rasvaprosentin, fyysisen aktiivisuuden, Move!-mittausten liikkuvuus sekä voimaosioiden ja niska-hartiakipujen yhteyttä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla sekä Pearsonin korrelaatiokertoimella ja tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliö (χ2)-testillä. Aineiston analyysiä syvennettiin multinomiaalisella logistisella regressioanalyysillä. 7. -luokkalaisista nuorista 32 % oli kokenut niska-hartiakipua vähintään kerran viikossa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Pojat, jotka raportoivat kipuja vähintään kerran viikossa onnistuivat paremmin kyykistyksessä (95,8 %) verrattuna poikiin, jotka kokivat kipuja harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei lainkaan kipuja (82,7 %) (p=0,042). Muilta osin Move!-mittausten liikkuvuus- ja voimaosioiden tulokset eivät olleet yhteydessä 7.-luokkalaisten niska-hartiakipuihin. Kun fyysisen aktiivisuuden osalta tarkasteltiin koko tutkimusjoukkoa, oppilaat, jotka kokivat kipuja kerran kuukaudessa, liikkuivat enemmän kuin oppilaat, jotka kokivat kipuja harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei lainkaan (p=0,014). Pojat, jotka kokivat kipuja kerran kuukaudessa, liikkuivat enemmän kuin pojat, jotka kokivat kipuja harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei lainkaan (p=0,025). Move!-mittausten kyykistysosion heikommat tulokset olivat yhteydessä harvemmin esiintyviin niskahartiakipuihin pojilla. Muuten Move!-mittausten liikkuvuus- ja voimaosioiden tulokset eivät olleet yhteydessä niska-hartiakipuihin. Fyysinen aktiivisuus ja niska-hartiakivut olivat yhteydessä toisiinsa koko tutkimusjoukolla ja pojilla, mutta ei tytöillä. Koko tutkimusjoukko ja pojat, jotka kokivat kipuja kerran kuukaudessa, liikkuivat enemmän, kuin nuoret, jotka kokivat kipuja harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei lainkaan. Tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia nuorten niska-hartiakipujen riskitekijöistä, jotta nuorten niska-hartiakipuja saataisiin paremmin ennaltaehkäistyä. asiasanat: nuoret, niska-hartiakipu, Move!-mittaukset, fyysinen aktiivisuus

Kara, Eeva-Maija and Kulmala, Ronja. 2018. Associations between the 7th graders’ Move!-measurements mobility and strength results, physical activity and neck-shoulder pain. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in physiotherapy and sport pedagogy, 58 pp., 6 appendices. Prevalence of adolescents’ neck shoulder pain has increased in past decades in Finland. One-fifth of Finnish children report neck-shoulder pain. In addition, adolescents’ neck and shoulder pain seems to become more prevalent by age. The purpose of this study was to investigate associations between the 7th graders’ Move!measurements mobility and strength results and neck-shoulder pain. This study was a part of the “Finnish Schools on the Move” -program. The data was collected with a questionnaire and with the Move!-measurements conducted in the spring 2013. The study included 347 schoolchildren (boys=157, girls=190, mean age=13,7). The associations between variables were analyzed by using cross tabulation, Chi-square test (χ²-test), Pearson correlation coefficients and multinomial logistic regression. 32 % of the 7th graders had experienced neck-shoulder pain at least once a week during the preceding three months. Boys who reported neck-shoulder pain at least once a week managed to squat better (95,8 %) compared to boys who reported neck-shoulder pain less than once a month or never (82,7 %) (p=0,042). Otherwise adolescents neck-shoulder pain was not associated with the results of Move!-measurements results. When examining physical activity and the entire research population, students experiencing neck-shoulder pain once a month moved more than students experiencing neck-shoulder pain less than once a month or not at all (p=0,014). Boys experiencing neck-shoulder pain once a month moved more than boys experiencing neck-shoulder pain less than once a month or not at all (p=0,025). The weaker results of the squat measurements were related to the less frequent pains in boys. Otherwise the results of the Move!-measurements were not related to the neck-shoulder pain. Physical activity and neckshoulder pain was related in to the entire research population and boys, but not in girls. The entire research population and boys who experiencing neck-shoulder pain once a month moved more than students experiencing neck-shoulder pain less than once a month or not at all. More high-quality research is needed in order to fully understand the risk factors and prevent the neck-shoulder pain among adolescents.

Key words: adolescents, neck-shoulder pain, Move!-measurements, physical activity