Lernstrategien beim Deutsch- und Englischlernen in finnische gymnasialen Oberstufe
Tekijät
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämä maisterintutkielma käsittelee lukiolaisten käyttämiä oppimisstrategioita saksan ja englannin opiskelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä oppimisstrategioita oppijat käyttävät saksan ja englannin opiskelussa, mitä strategioita käytetään molemmissa kielissä, mitkä strategiat painottuvat vain toiseen kieleen, ja miten oppijat käyttävät oppimisstrategioita saksan ja englannin kielen opiskelussa. Aineistona on lukiolaisilta kerätyt kyselyvastaukset (46 vastaajaa) ja haastattelut (6 haastateltavaa). Kysely pohjautuu Strategy Inventory for Language Learning (SILL) -malliin (Oxford 1990) ja haastattelut The Strategic Self-Regulation Model of Language Learning (S2R) -malliin (Oxford 2011). Analyysissä käytetään monimenetelmäisyyttä eli kyselyiden analyysissa hyödynnetään kuvailevaa tilastoanalyysiä, kun taas haastatteluihin käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Haastatteluissa selvisi, että oppijat soveltavat kognitiivisia ja metakognitiivisia strategioita monipuolisesti ja että kielen rakenne ja oppijan kielitaso vaikuttavat strategioiden käyttöön. Kyselyssä taas selvisi, että oppijat käyttävät enemmän oppimisstrategioita englannin opiskelussa kuin saksan opiskelussa. On huomattu, että edistyneet kielen oppijat käyttävät enemmän oppimisstrategioita kuin aloittelijat (Griffiths 2013), mikä voi selittää tätä eroa. Kyselyssä kielten välillä oli vain vähän eroja affektiivisten strategioiden käytössä, ja haastatteluissa affektion tärkeys kieltenopiskelussa nousi esiin. Affektio on ylipäätään tärkeä kielenopiskelussa (Oxford 2011), mikä voi selittää kyselyn pieniä eroja.
Englannin ja saksan erilaiset asemat nousivat esiin niin kyselyssä kuin haastatteluissa. Kyselyyn vastanneet kuluttivat enemmän englannin kielistä mediaa kuin saksan kielistä samoin kuin haastateltavat. Haastateltaville myös englanti oli usein helpompi kieli, saksan taidosta riippumatta. Kielten erilaiset asemat nousivat haastattelussa esille myös muuten. Jos oppijan ei ollut tarvinnut nähdä vaivaa englannin oppimisen eteen kielen ’helppouden’ takia, saksa tuntui hänestä vaikealta. Tällaisissa tapauksissa oppijalla ei ole välttämättä kokemusta oppimisstrategioiden käytössä, mikä voi osoittautua haasteeksi muiden kielten kanssa. Tämä on asia, joka vieraiden kielten opettajien olisi hyvä ottaa huomioon.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sprachlernspiele im DaF-Unterricht : Einblick in die Spielpraxis des finnischen und ungarischen Deutsch-als-Fremdsprache-Unterrichts in der gymnasialen Oberstufe sowie in die subjektiven Theorien der Lehrenden über den Einsatz von Sprachlernspielen
Mátyás, Emese (University of Jyväskylä, 2009)The goal of this study is to analyze and compare aspects of language learning games in the context of Finnish and Hungarian high-school teaching of German as a foreign language (GFL). First, the practices of using games ... -
Zu interkulturellen Begegnungen in der gymnasialen Oberstufe : Erfahrungen finnischer Schüler mit finnisch-deutschen Schulpartnerschaften
Lahti, Annika (2011)Nykyinen käsitys vieraiden kielten opettamisesta Suomessa painottaa kielen lisäksi myös kohdekulttuurin tuntemusta. Kielen opetuksessa tulisi huomioida sen kulttuurinen konteksti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ... -
Motivation zum Deutschlernen in der finnischen gymnasialen Oberstufe
Suominen, Anni (2024)Englantia lukuun ottamatta vieraiden kielten opiskelijoiden määrä suomalaisissa lukioissa on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut selvästi. Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemista tilastoista ilmenee, että vuosina ... -
"Det pirrar inte i magen" : Einstellungen von Deutsch- und Schwedisch lernenden finnischen Senioren zum Sprechen und zur mündlichen Sprachkompetenz
Kauppinen, Tiina (2014)Työn tarkoituksena oli selvittää, miten yli 60-vuotiaat saksan ja ruotsin oppijat suhtautuvat vieraan kielen puhumiseen. Kokemukseni mukaan vanhemmat kielenoppijat keskittyvät suullisen ja kommunikatiivisen kielitaidon ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.