Show simple item record

dc.contributor.advisorHolma, Juha
dc.contributor.authorKaikkonen, Salla
dc.contributor.authorSaukkoriipi, Viola
dc.date.accessioned2018-10-04T05:37:31Z
dc.date.available2018-10-04T05:37:31Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59759
dc.description.abstractTutkimme tässä tutkimuksessa poliisien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden asennetta vainoa kohtaan. Taustamuuttujina tarkastelimme ikää, sukupuolta, koulutusta vainosta, kokemusta vainotapauksista työssä, kokemusta vainotuksi tulemisesta ja läheisen kokemusta vainotuksi tulemisesta. Tutkimuskysymyksemme olivat: eroavatko eri ammattiryhmät asenteessa vainoa kohtaan ja onko asenteessa vainoa kohtaan eroa taustamuuttujittain ammattiryhmissä sekä koko otoksessa. Kartoitimme käyttämämme SAQ-asennekyselyn faktorirakennetta. Kysely jakautui neljään faktoriin, jotka olivat: uhrin syyllistäminen, suhteen päättymiseen liittyvän vainon hyväksyntä, vainon vähättely ja suhteen tavoitteluun liittyvän vainon hyväksyntä. Keskimäärin kaikki vastaajat olivat SAQ:n vainon hyväksyntää kuvaavista väittämistä enemmän eri mieltä kuin samaa mieltä. Keskiarvot olivat kauttaaltaan alhaiset, mutta ryhmien välisiä eroja kuitenkin löytyi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla oli vähemmän vainoa hyväksyvää asennetta kuin poliiseilla ja opiskelijoilla. Miehillä oli keskimäärin enemmän uhrin syyllistämistä ja suhteen tavoitteluun liittyvän vainon hyväksyntää, ja naisilla oli enemmän suhteen päättymiseen liittyvän vainon hyväksyntää. Vainosta koulutusta saaneet hyväksyivät vähemmän suhteen päättymiseen liittyvää vainoa. Kokemus vainotapauksista työssä liittyi vähäisempään vainon hyväksyntään. Oma tai läheisen kokemus vainotuksi tulemisesta ei ollut yhteydessä asenteeseen vainoa kohtaan. Lisää tutkimusta kaivataan siitä, kuinka ammattilaiset kohtaavat vainon uhreja työssään ja kuinka uhrien tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.fi
dc.description.abstractIn this study Stalking Attitudes Questionnaire (SAQ) was used to measure Finnish police officers' and health care professionals' and health care students' (n=168) attitudes towards stalking. The connection between attitudes and age, gender, experience of stalking cases at work, training about stalking, own possible victimization of stalking and victimization of a close relative was then explored. Furthermore, the factor structure of SAQ was studied. The Finnish SAQ was depicted by four factors: Victim Blaming, Acceptance of Stalking that is related to an end of a relationship, Minimizing Stalking and Acceptance of Stalking that is related to courtship. Overall the sample scored low on SAQ, therefore, the participants of the study did not endorse accepting attitude towards stalking on average. Healthcare professionals' SAQ scores were lower than those of police officers’ and students'. Men endorsed more victim blaming and acceptance of stalking that is related to courtship than women, and women endorsed more acceptance of stalking that is related to an end of a relationship. Notably, experience of stalking cases at work overall was related to having less attitudes that accept stalking. Those who had acquired training on stalking accepted less stalking that is related to an end of a relationship. Personal victimization was not related to attitude towards stalking. Further study on how professionals encounter and could help victims of stalking in the best possible way is needed.en
dc.format.extent43
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othervaino
dc.subject.otherasennetutkimus
dc.titleSuomalaisten poliisien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden asenteet vainoa kohtaan
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201810044339
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysoasenteet
dc.subject.ysovainoaminen
dc.subject.ysoväkivaltatyö
dc.subject.ysouhrit
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record