Suomalaisten poliisien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden asenteet vainoa kohtaan

Abstract

Tutkimme tässä tutkimuksessa poliisien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden asennetta vainoa kohtaan. Taustamuuttujina tarkastelimme ikää, sukupuolta, koulutusta vainosta, kokemusta vainotapauksista työssä, kokemusta vainotuksi tulemisesta ja läheisen kokemusta vainotuksi tulemisesta. Tutkimuskysymyksemme olivat: eroavatko eri ammattiryhmät asenteessa vainoa kohtaan ja onko asenteessa vainoa kohtaan eroa taustamuuttujittain ammattiryhmissä sekä koko otoksessa. Kartoitimme käyttämämme SAQ-asennekyselyn faktorirakennetta. Kysely jakautui neljään faktoriin, jotka olivat: uhrin syyllistäminen, suhteen päättymiseen liittyvän vainon hyväksyntä, vainon vähättely ja suhteen tavoitteluun liittyvän vainon hyväksyntä. Keskimäärin kaikki vastaajat olivat SAQ:n vainon hyväksyntää kuvaavista väittämistä enemmän eri mieltä kuin samaa mieltä. Keskiarvot olivat kauttaaltaan alhaiset, mutta ryhmien välisiä eroja kuitenkin löytyi. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla oli vähemmän vainoa hyväksyvää asennetta kuin poliiseilla ja opiskelijoilla. Miehillä oli keskimäärin enemmän uhrin syyllistämistä ja suhteen tavoitteluun liittyvän vainon hyväksyntää, ja naisilla oli enemmän suhteen päättymiseen liittyvän vainon hyväksyntää. Vainosta koulutusta saaneet hyväksyivät vähemmän suhteen päättymiseen liittyvää vainoa. Kokemus vainotapauksista työssä liittyi vähäisempään vainon hyväksyntään. Oma tai läheisen kokemus vainotuksi tulemisesta ei ollut yhteydessä asenteeseen vainoa kohtaan. Lisää tutkimusta kaivataan siitä, kuinka ammattilaiset kohtaavat vainon uhreja työssään ja kuinka uhrien tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

In this study Stalking Attitudes Questionnaire (SAQ) was used to measure Finnish police officers' and health care professionals' and health care students' (n=168) attitudes towards stalking. The connection between attitudes and age, gender, experience of stalking cases at work, training about stalking, own possible victimization of stalking and victimization of a close relative was then explored. Furthermore, the factor structure of SAQ was studied. The Finnish SAQ was depicted by four factors: Victim Blaming, Acceptance of Stalking that is related to an end of a relationship, Minimizing Stalking and Acceptance of Stalking that is related to courtship. Overall the sample scored low on SAQ, therefore, the participants of the study did not endorse accepting attitude towards stalking on average. Healthcare professionals' SAQ scores were lower than those of police officers’ and students'. Men endorsed more victim blaming and acceptance of stalking that is related to courtship than women, and women endorsed more acceptance of stalking that is related to an end of a relationship. Notably, experience of stalking cases at work overall was related to having less attitudes that accept stalking. Those who had acquired training on stalking accepted less stalking that is related to an end of a relationship. Personal victimization was not related to attitude towards stalking. Further study on how professionals encounter and could help victims of stalking in the best possible way is needed.