Tässä selvityksessä tarkastellaan turpeen tuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan taloudellista mer
kitystä Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntien keskeisillä tuotantoalueilla. Turpeen tuotantoa on Keski-
Suomessa selvästi enemmän (noin kolminkertainen) kuin Etelä-Savossa ja samoin aluetaloudelliset vaiku
tuksetkin ovat tästä syystä suuremmat. Keski-Suomessa turpeen tuotannon korvaaminen onkin vaikeam
paa ja edellyttäisi enemmän kasvua muilla aloilla verrattuna Etelä-Savoon.
Turpeen tuotannon nopea alasajo johtaisi kummassakin maakunnassa energiantuotannon uudistamiseen.
Niinpä taloudelliselta kannalta merkittävimmäksi vaikutukseksi nousi kummassakin maakunnassa ener
gian tuotantoon syntyvät investointipaineet tuotantolaitosten uudistamiseen sekä logistiikkaketjun uudis
tamiseen. Rahallisten panostusten lisäksi energia-alalla turpeesta luopuminen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa
myös huoltovarmuuteen, koska turve verrattuna puupolttoaineisiin tarjoaa huomattavasti
varmemman
pohjan tasaiselle energiantuotannolle.
Kuvaa turpeen tuotannon aluetaloudellisista vaikutuksista on tarkennettu vertaamalla näitä vaikutuksia
tarkastelualueiden matkailuun ja mökkeilyyn. Matkailu ja kesäasukkaat tuovat huomattavat työllisyysvai
kutukset Etelä-Savon tarkastelussa mukana olevilla alueilla (Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki). Alueen tur
peen tuotannon työllisyysvaikutus on vain viiden prosentin luokkaa näiden vertailualojen yhteisestä työl
lisyysvaikutuksesta. Keski-Suomessa tarkastelualueen turpeen tuotannon työllisyysvaikutus on samaa
luokkaa alueen mökkeilyn tuoman työllisyysvaikutuksen kanssa ja noin 40 prosenttia alueen matkailun
työllisyysvaikutuksista.
Tilastolliset tarkastelut eivät nosta esiin turpeen tuotannosta aiheutuvia negatiivisia taloudellisia vaikutuk
sia muille alueiden toimijoille. Muille toimialoille (pl. energia-ala) turpeen tuotanto näyttäytyy Keski-Suo
messa ja Etelä-Savossa haastattelujen pohjalta erilaisessa valossa. Etelä-Savossa turpeen tuotannosta ai
heutuvat päästöt vesistöihin tuotiin vahvasti esiin eri alojen toimijoiden haastatteluissa: turpeen tuotan
toa pidetään uhkana maakunnan matkailulle ja kalastukselle sekä vapaa-ajan kiinteistöille. Keski-Suomessa
vesistöjen huonontunut tilanne tuotiin myös esiin, mutta turpeen tuotantoa ei nähty kuin osasyyllisenä
tapahtuneisiin vesistömuutoksiin. Toiveena on kuitenkin saada turvetuotannon päästöt kuriin, jos toiminta
alueilla jatkuu.
Turpeen käyttö polttoaineena on 2010-luvulla vähentynyt koko maassa huomattavasti ja myös tulevai
suudessa tämän trendi tullee jatkumaan – suurimmat turpeen käyttäjät ovat siirtymässä muihin polttoai
neisiin. Pidemmällä aikavälillä turpeen energiakäytöstä ollaan luopumassa niin Keski-Suomessa kuin
Etelä-Savossakin. Nykyisten voimaloiden turpeen käyttö olisi taloudelliselta kannalta tarpeen vielä muu
taman vuosikymmenen. Tämä edellyttää turpeen tuotannon jatkamista, joskin vähenevässä määrin. Tur
peen tuotannon jatkuessa ympäristövastuullisuuden kehittäminen on oleellinen kysymys myös tulevai
suudessa.
...
