Alustatalouden potentiaali talotekniikka-alalla

Abstract

Alustatalouden keinoja käyttävien yritykset on kasvanut nopeasti ja ne ovat muokanneet maailmaamme muovaamalla palveluiden välittämisestä entistä vaivattomampaa. Työn tekemisestä, myymisestä ja palveluiden ostamisesta on tehty helpompaa ja tulevaisuudessa onkin odotettavissa alustatalouden vaikuttavan suuria muutoksia vallitsevaan työnkuvaan. Ihmiset eivät tule tulevaisuudessa tekemään töitä niin kuin ennen. Tästä huolimatta alustatalous on Euroopassa hyvin pienessä roolissa. Palveluita kehittävät yritykset ovat Aasiassa tai Pohjois-Amerikassa. Talotekniikka-ala, muun rakennus- ja kiinteistöalan kanssa etsii kovasti uusia väyliä digitalisaation mahdollisuuksiksi. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin luoda malleja, joiden avulla alustataloutta saataisiin Suomeen talotekniikka-alalle. Alustataloutta koskevat teoriat luovat käsityksen alustataloudesta ja pyrkivät selvittämään mitkä asiat mahdollistavat alustayritysten nopeat kasvut, sekä markkinoiden mahdollisen valloittamisen, siten että yhden yrityksen palvelusta tulee koko alan standardi tapa toimia. Tutkimuksessa luotiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta perusymmärrys yleisistä alustatalouden toimintamalleista ja strategioista. Jotta tutkimuksessa saatiin tarpeeksi kattava käsitys talotekniikka-alasta, suoritettiin kirjallisuuskatsauksen jälkeen asiantuntijahaastatteluita. Näissä puolistrukturoiduissa haastatteluissa pyrittiin saamaan laaja tieto talotekniikka-alan mahdollisista alustatalouspalveluista, sähköisenmyynnin ongelmakohdista, sekä ylipäätään miten talotekniikka-alan ammattilaiset ja asiantuntijat näkisivät, että uuden alustayrityksen olisi mahdollista tulla alalle. Tutkimus suoritettiin seuraten mahdollisimman tarkasti suunnittelutieteellistä lähestymistapaa. Tutkimuksen tuloksiksi muodostui kaksi artefaktia. Syy miksi luotiin kaksi artefaktia, oli haastatteluissa esiin tullut tarve kahdenlaisille alustoille. Toinen artefakteista oli sisäinen alusta, joka tarjoaa yritykselle keinon tuotteistaa palvelunsa mahdollisimman pitkälle, ennen kuin se tarjotaan rakentajille. Toinen artefakti oli alusta, jonka päällä niin yksittäinen rakentaja kuin yritykset pystyvät toimimaan. Tämän ns. ulkoisen alustan päällä toimivat tahot pystyvät itse tuottamaan sisältöä palveluun, sekä voivat olla vapaammin yhteydessä toisiinsa.

Companies utilising the methods of platform economy have grown rapidly and shaped our world by streamlining the way services are provided. Platform economy has made the selling and conducting of work and purchasing services easier and it is expected to have a significant impact on how people work in the future. Yet platform economy continues to play only a minor role in Europe. The companies developing services in the sector are mainly located in Asia or North America. Building services operators and the entire construction industry are hard at work trying to find new ways to utilise digitalisation. The purpose of this thesis is to provide models that help introduce platform economy to Finnish building services engineering. The theories regarding platform economy create an understanding of the concept and they strive to discover the factors that enable the rapid growth of platform economy companies, their possible conquest of the marketplace and how one company can set the standard for an entire industry. Based on a literature review, the study creates a basic understanding of the general operation models and strategies of platform economy. In order to achieve an adequately comprehensive understanding of building service engineering, expert interviews were conducted after the literature review. The goal of these semi-structured interviews was to obtain a wide-ranging perspective on what platform economy services could mean in building services engineering, what the problems of electronic sales are and what kind of pathway do the professionals and experts in building services engineering see for a new platform company to enter the business. The design science approach was adhered to as closely as possible while conducting the study. The study resulted in two artefacts. The reason for creating two artefacts was that the interviews highlighted a need for two kinds of platforms. The first artefact is an in-house platform that provides a company with the means to productise their services to as high a degree as possible before offering them to builders and contractors. The second artefact is a platform where individual builders and other companies can operate. This so-called public platform allows all participating parties to produce content on the service and communicate with each other more freely.