Liito-oravien ja lasten suosimat alueet kaupunkiympäristössä

Abstract

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu edelleen esimerkiksi yliopistokaupungeissa. Kaupunkiluonto on maankäytön suunnittelun tiivistystavoitteiden puristuksessa ja elinkykyisten populaatioiden säilyttämiseksi ekologiset verkostot tulee ottaa huomioon entistä paremmin. Ihmiset hyötyvät kaupunkiluonnosta niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden kautta, ja riittävä kaupunkiluonnon määrä on tärkeää lasten sosiaaliselle, fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöjen sijoittuneisuutta Tampereen kantakaupungin alueella sekä niiden kytkeytyneisyyttä. Lisäksi työssä selvitettiin lasten leikkimiseen soveltuvan lähiluonnon sijoittuneisuutta erityisesti suhteessa liito-oravan elinympäristöihin ja kulkuyhteyksiin. Työssä käytettiin lähtökohtana graafiteoriaa, joka on elinympäristöverkostojen toiminnallista kytkeytyneisyyttä kuvaava mallinnusmenetelmä. Liito-oravan elinvaatimusten pohjalta luotiin kustannuspinta-analyysi, jonka avulla tutkittiin yksilöiden liikkumista elinympäristölaikulta toiselle. Elinympäristöjen ja kulkuyhteyksien keskeisyyttä verkostossa tutkittiin indeksillä, jonka avulla havaittiin, että Tampereen kantakaupungin osapopulaatioiden liito-oravan elinympäristöt eivät ole toiminnallisesti kytkeytyneitä toisiinsa. Lasten luontoleikkialueiden ja liito-oravan kytkeytyneimpien elinympäristöjen ja kulkuyhteyksien välillä oli päällekkäisyyttä. Tampereen kantakaupungin alueella on metsien monikäyttöä, ja tulos antoi viitteitä siitä, että liito-oravan elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä voidaan parantaa tukemalla samalla lasten lähiluonnon säilymistä.