Oppimisen arviointi LUMA-projektioppimisessa

Abstract

Tämä tutkimus pyrkii selvittämään millä eri tavoilla opettajat arvioivat projektioppimista erityisesti LUMA-oppiaineissa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää mitkä ovat opettajien mielestä hyviä tapoja arvioida oppimista LUMA-projektioppimisessa. Lisäksi tutkimus vertailee työssä olevien opettajien ja opettajaopiskelijoiden näkemyksiä projektioppimisesta ja sen arvioinnista. Tämän pohjalta pohditaan, miten Jyväskylän yliopiston opettajankoulutusta voitaisiin kehittää vastaamaan opetussuunnitelman ja työelämän tarpeita. Tässä tutkimuksessa saatiin selville, että opettajien käyttämät oppimisen arviointimenetelmät olivat varsin monipuolisia. Projektioppimisen arviointi oli kuitenkin keskimäärin suppeampaa, keskittyen monilla opettajilla eniten formatiiviseen arviointiin sekä itse- ja vertaisarviointiin. Opettajien projektioppimisen arvioinnin kohteena olivat lähes kaikilla opettajilla itse projektituotos, sen suunnittelu ja toteutus sekä ryhmätyöskentelytaidot. Opettajista noin kaksi kolmasosaa arvioi projektioppimisessa myös tvt- ja esiintymistaitoja. Opettajista juuri kukaan ei kuitenkaan arvioinut esimerkiksi työelämätaitoja projektioppimisessa vaikka ne kuuluvat uuteen perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmaan. Osa opettajista koki, että projektioppimisen arviointi parantaa oppilaiden oppimistuloksia ja motivaatiota. Osa opettajista taas oli sitä mieltä, että joillakin oppilailla arviointi heikentää motivaatiota ja oppimistuloksia, esimerkiksi luovuuden kärsiessä paineenalaisena. Opettajien mukaan parhaita tapoja arvioida projektioppimista ovat erityisesti monipuolinen jatkuva arviointi sekä oppilaiden tekemä itse- ja vertaisarviointi. Jatkuva formatiivinen arviointi esimerkiksi keskustelemalla oppilaiden kanssa koettiin hyödyllisenä, koska palaute auttaa oppilaita kehittymään. Juuri näitä asioita monet opettajat halusivat myös kehittää omissa arviointikäytänteissään. Monet opettajat myös kokivat, että arviointi on haastavaa ja heillä on paljon kehitettävää siinä vielä. Tämän tutkimuksen perusteella jyväskyläläisten opettajaopiskelijoiden käsitykset arvioinnista ja projektien arvioinnista eivät yleisellä tasolla poikenneet opettajien käsityksistä merkittävästi. Erona kuitenkin oli se, että opiskejoiden joukossa oli enemmän niitä, jotka eivät halunneet käyttää perinteisiä kokeita arvioinnissaan. Opettajaopiskelijoiden heikkous olivat opettajia suppeammat arviointikeinot ja vähäisempi vertaisarvioinnin käyttö. Yksi ero myös oli työelämätaitojen arvioinnissa, mitä opettajaopiskelijat tekivät useammin projektioppimisen yhteydessä kuin opettajat.